Katseet kuntatalouteen Hattulassa

Kuntien talouden ongelmista on kirjoiteltu runsaasti. Paikallisradion uutisissa mainittiin, että Hattulan viime vuoden tilinpäätös on tappiollinen. On turha luulla, että voimme jatkaa itsenäisenä kuntana, jos taloutemme ei ole kunnossa. Velkaisella kunnan päättäjillä ei ole liikkumavaraa. Pahimmillaan muut ryhtyvät tekemään päätöksiä kunnan puolesta. Paras on siis laittaa talous pikaisesti kuntoon. 

Hattulassa on aina, aivan oikein, korostettu, että syömävelkaa ei pidä ottaa. Tämä viisaus on saattanut kuitenkin johtaa päättäjien ajattelun harhaan. On ehkä tuudittauduttu ajatukseen, että se riittää. Tällöin unohdetaan, että pääomamenotkin pitää kattaa. Hattula on tehnyt viime vuosina merkittäviä investointeja kiinteistöihin ja kunnallistekniikkaan. Lainarahaa on sitoutunut, velan korot juoksevat ja pääomaakin pitäisi joskus lyhentää.

Jos viime vuosi oli tappiollinen, niin tämä vuosi tulee olemaan todella haasteellinen. Hattulassa on tavattu sanoa, että raha on parempi pitää kuntalaisen taskussa kuin kunnan kukkarossa. Veroprosentti on haluttu pitää alhaalla. Edellinen valtuusto arvioi tekevänsä hyvän työn, kun ei lähtenyt korottamaan kunnallisveroa. Päätöksiä tehtäessä talous oli jo selvästi sukeltamassa ja talousennusteita laskettiin. Riittävää poliittista tahtoa ei ollut  korottaa veroprosenttia, ”kun Hämeenlinnakaan ei korota.”

Verotuloihin budjetoitiin merkittävä kasvu. Kun viime vuonna jäätiin budjetoiduista veroista, on erittäin todennäköisesti tämän vuoden budjetin tulopuolella iso vaje. Kunnan tulot ovat pääsääntöisesti verotulojen varassa ja ne niitattu kiinni koko vuodeksi.

Kunnan käyttömenoista suurin osa on palkkoja. Jos halutaan palvelujen toimivan, henkilöstöä ei voida lomauttaa tai irtisanoa. Toimintamenoissa säästömahdollisuudet ovat rajalliset. Itse asiassa talouden elvyttäminen vaatisi investointimenojen lisäämistä ja lisävelan ottamista, vaikka kunta on viime vuosina velkaantunut kovaa vauhtia. Ajankohta on kuitenkin korjausrakentamiselle edullinen.

Tänä vuonna budjetin reivaamiseen ei siis ole kovin suuria mahdollisuuksia. Katseet on siis siirrettävä tulevaisuuteen ja luotava pitkäjänteinen Hattulan talouden kehittämisohjelma. Päätökset on tehtävä omista lähtökohdista, eikä Hämeenlinnaa peesaten. Tulevien vuosien taloussuunnitelmat kannattaa laatia huolella, jotta niillä olisi realistinen pohja. Talouden tavoitteille, esimerkiksi toiminnan kannattavuudelle ja velan määrälle kannattaa asettaa tavoitteet, joihin valtuusto sitoutuu.    

Uusille luottamushenkilöille on järjestetty pari hyvää koulutuspäivää. Kiitos siitä kunnalle ja Vanajaveden opistolle, joka käytännössä hoiti asiaa. Saattaisi olla hyväksi tulevassa valtuustoseminaarissa syventyä enemmänkin talouden perusteisiin. Tuloslaskelman ja taseen syvällisempi ymmärtäminen sekä sitoutuminen terveen talouden ylläpitoon ei varmaan ole pahasta aikana, jolloin kuntatalous sukeltaa.

2 kommenttia artikkeliin “Katseet kuntatalouteen Hattulassa”
  1. avatar toivo tuukki sanoo:

    -koska tekn.ylemmät virkamiehet pannaan opisk.taitoja, miten palvellaan
    rehellistä veronmaksajaa,oikeudenmukaisesti,nopeasti ja ammattitaidilla ?

  2. avatar Kari Ventola sanoo:

    Hyvä palvelu pitäisi olla itsestään selvyys. Varmasti tässä suhteessa meillä on kehittämisen varaa. Keskustelu yleisellä tasolla on hyvä, mutta konkreettiset esinerkit auttavat parantamaan palvelua. Voisitko Toivo lähettää minulle kokemuksistasi lisää tietoa sähköpostiini kari.ventola(at)bnconsulting.fi, niin katson, miten voin viedä asiaa eteenpäin.

    Kari V.

Jätä kommentti

css.php