Metsään meni

Muiden töiden rauhoittuessa heinäkuu on hyvää aikaa mennä konkreettisesti metsään. Metsäsuunnitelman kausi päättyy ja on aika päivittää kuvioiden tietoja sekä laatia uusi suunnitelma. Olen kiertänyt metsänhoitoyhdistyksen insinöörin kanssa kenttätyössä. Olemme arvioineet metsäkuvioiden puuston tilaa ja pohtineet hoitotoimenpiteitä. Tämä on ollut minulle hyödyllinen ja opettavainen kierros.

Hyvä vuosikasvu 

Häme on maamme parasta puuntuotantoaluetta. Vuotuinen kasvu on hyvä. Itse asiassa maaperän rehevyys tuo suuria ongelmia puustoa uudistettaessa. Heinät, vadelmat ja erilaiset pensaat voivat tukahduttaa arvopuiden taimet. Alkuvaiheessa taimet tarvitsevat erilaisia hoitotoimenpiteitä.

Vanha suomalainen sanonta toteaa, että naiset pelkäävät maailmanloppua ja miehet metsänloppua. Entiset sukupolvet ovat hakanneet puuta säästeliäästi. Vanhat kuuset tulivat kuitenkin tiensä päähän ja alkoivat kuolla pystyyn. Kun lahottajasieni pilasi kuusen arvokkaimman osan, tyvitukin, oli aika tehdä päätehakkuu. Tämän jälkeen alkoi uudistaminen. Niinpä puusto on nyt taimikkovoittoista ja nuorta. Taimikon hoito työllistää lähivuodet isäntää ja ammattimetsureiden apuakin tarvitaan. 

Erilaisia tavoitteita 

Nykyinen metsänhoito ei ole helppoa, kun ihmisten toiveet ja yhteiskunnan asettamat tavoitteet ovat monen suuntaiset, osin ristiriitaisetkin. Vanha sammaleinen ikimetsä kaatuneine puineen on miellyttävä paikka kulkea ja marjastaa. Tätä toivovat monet kansalaiset. Taloudellisesti sen tuotto on kuitenkin heikko. Talousmetsä on aivan toisenlainen.

Nykyistä metsänviljelyn valtasuuntausta päätehakkuu – maan muokkaus – uudistaminen arvostellaan voimakkaasti. Kieltämättä avohakkuualue on jonkin aikaa kuin tykistökeskityksen jäljeltä ja yksitoikkoinen. Varsin pian Etelä-Suomessa luonto kuitenkin korjaa maaston arvet. Kymmenessä vuodessa on tiheä taimikko vallannut alueen. Metsän monimuotoisuuden vaalimiseen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota. 

Jatkuvan kasvatuksen periaate, jossa metsää uudistetaan vähitellen eikä avohakkuuta tehdä, on kaunis. Metsänomistajan kannalta se on hankala. Yksittäisten puiden korjuuseen ei enää ole sopivaa kalustoa, kun ei ole hevosia ja miestyövoimaa. Puiden korjuukustannukset nousevat suuriksi ja taloudellinen tulos heikoksi.

Luontoarvot tärkeitä 

Puiden kasvun kannalta vajaatuottoisten soiden ojittaminen viime vuosisadan lopulla on ollut kansantaloudellisesti tärkeä toimenpide. Puiden kasvu on merkittävästi parantunut. Ne sitovat ilmakehästä hiilidioksidia ja auttavat siten ilmaston muutoksen torjunnassa. Ojitus kuitenkin johtaa helposti siihen, että maastosta valuu ravinteita vesistöihin, jotka rehevöityvät. Suolla myös lannoitus on kannattavaa, mutta ravinteiden huuhtoutumisriski on otettava huomioon. Metsänomistaja joutuu puntaroimaan eri vaihtoehtojen ja luontoarvojen välillä.

Ympäristö- ja maisema-arvot edellyttävät luonnon monimuotoisuuden vaalimista. Valtakunnallisesti merkittävä Vanajaveden laakso asettaa omia haasteitaan. Hoitotoimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät luonto- ja maisema-arvot vaarannu. Ranta-alueiden metsänhoito on siten erittäin haasteellista. Siinä joudutaan pohtimaan maisemallisten seikkojen lisäksi myös Vanajaveden suojelukysymyksiä.

Onko ihanampaa hetkeä kuin istua työ lomassa kannolle ja juoda kahvia. Ympärillä kuuluu monien lintujen konsertti. Siinä on nautintoa kylliksi.  

Jätä kommentti

css.php