Innovaatiot kukkimaan kunnissa

Yritysmaailmassa puhutaan runsaasti innovaatioista. Ihmiset mieltävät innovaatiot useimmiten patentoiduiksi uusiksi tuotteiksi. Innovaatiot ovat paljon muutakin. Ne ovat taloudellisesti hyödynnettyjä oivalluksia. Ne saattavat olla uusia toimintatapoja markkinoilla, tuotannossa, johtamisessa yms.

Kunnallinen sektori kaipaa uusia innovaatioita. Väestön ikääntyminen tuo suuria kustannuspaineita. Nykyinen taantuma on iskenyt voimakkaana kuntatalouteen ja siitä selviäminen vaatii uusia, luovia ratkaisuja.

Julkisella sektorilla ei ole kovin paljoa korotettu innovaatiotoiminnan merkitystä. Hyvistä työsuorituksista ei juurikaan palkita. Palkkaus on työehtosopimusten mukainen ja henkilökohtaiset lisät ovat pieniä. Se mielestäni ole kovin kannustavaa politiikkaa.

Nyt kuntien kannattaisi kannustaa henkilökuntaa arvioimaan toimintatapojaan ja innovoimaan uusia toimintamalleja. He ovat parhaita oman työnsä asiantuntijoita. Kunnissa voisi järjestää aloitekilpailuja, joissa olisi hyvät palkinnot kannustimena.

Palkkapolitiikkaa kannattaisi muuttaa siten, että se kannustaisi jatkuvaan kehitystyöhön. Hyvät työsuoritukset kannattaa palkita. Jos joku henkilö yhdessä alaistensa kanssa ideoi ja toteuttaa hankkeen, jolla toimintaa tehostetaan merkittävästi, mielestäni on kohtuullista, että tiimi pääsee myös itse nauttimaan työnsä tuloksista.

Mikähän seudun dynaamisista kunnista ennättää ensimmäisenä kannustamaan henkilöstöään innovoimaan?

15 kommenttia artikkeliin “Innovaatiot kukkimaan kunnissa”
  1. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Terve!

    Julkisen puolen palkkausjärjestelmät ovat nykyisin kannustavia vain teoriassa. Palkitseminen vaikka pelkällä kahvikupposella ja pullalla saattaa kuitenkin joskus riittää. Koulutuspäivät, ylimääräiset vapaapäivät jne voisivat myös kannustaa luomaan uusia toimintatapa eli organisatorisia innovaatioita.
    Työntekijät tarvitsevat kuitenkin ennen kaikkea INTOENERGIAA, jota saa synnytettyä hyvän esimiestyöskentelyn avulla. Hyvän työilmapiirin ja muiden innovaatiotoimintaa ylläpitävien ja kehittävien henkilöstöä huomioivien tekijöiden työstäminen ja luominen ovat johdon tärkeimpiä tehtäviä.

    Parin päivän takainen blogini ”Motivoi ja säästä” liippasi aika läheltä aihepiiriä.

    Lulu

  2. avatar Kari Ventola sanoo:

    Terve Lulu,

    Allekirjoitan näkemyksesi hyvästä esimiestyöskentelystä. Joskus palkitseminen kakkukahveilla riittää. Joskus muutkin keinot ovat tarpeen. Itse uskon kannustavaan palkkapolitiikkaan.

    Tärkeää on saada kunnissa innovointiprosessi liikkeelle ja henkilöstön voimavarat käyttöön yhteiseksi hyväksi. Nykyisessä hankkeessa olemme tiiminä todenneet, että yrityksiin verrattuna julkisella sektorilla on vielä paljon tehtävää innovaatioiden edistämisessä.

    T. Kari V.

  3. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Tärkeä ja vaikea aihe.

    Työilmapiirin, toimintakulttuurin ja esimiesten kehittämismyönteisen asenteen vaikutus on keskeinen. Rahaakin keskeisempi. Olen tässä Lulun linjoilla.

    Kun työntekijä saa itse osallistua tavoitteiden asettamiseen, kun työntekijälle osoitetaan luottamusta ja kun hänelle annetaan vapautta käyttää osaamistaan ja luovuuttaan täysimääräisesti, saatetaan päästä Karin asettamaan tavoitteeseen. Tie on kuitenkin pitkä, mutta kannattava. Innostuksen ja kannustuksen merkitys on valtava.

  4. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Olen Lulun ja Sepon linjoilla.
    Rahapalkkiot yllyttävät työtovereiden kampittamiseen, ahneuteen..
    Onhan se nähty, koettu hiukan isommissakin raameissa..
    Seppo puhuu asiaa,
    jokainen meistä, joka on saanut vastuuta ja vapautta osaamisensa, luovuutensa toteuttamiseen, on tehnyt elämänsä tilin, jota ei voi rahassa laskea.
    Riitta

  5. avatar Sari R sanoo:

    Terve!
    Paitsi työyhteisön omaa kehittämistä, tarvitaan yliammatillista osaamista ja sen jakamista. Meillä Hämeenlinnassa tarvitaan uudistettua Hämeenlinna-mallia myös työntekemisen kulttuuriin ja kannustamiseen. Sepon malli kuulostaa erinomaisen hyvältä. Kuitenkin pienet bonukset voisivat toimia hyvänä lisänä…
    Työn iloa meille kaikille!

  6. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys teille!
    Lukuisat tutkimukset työmotivaation lisäämisestä eivät tue bonusjärjestelmää.
    Raha ei auta, jos työilmapiiri on huono.
    Pomolla heikko itsetunto jne.
    En usko työtuottavuuden nousuun, jos oman alansa huippuosaaja joutuu vastentahtoisesti tekemään ihan muuta, ns. yliammatillista.
    Se on ihan oma rotunsa, joka itse haluaa sekatyöläiseksi.
    Työelämä tarvitsee myös spesialisteja.
    Eivät näytä nämä kultaiset kädenpuristuksetkaan sitovan ja motivoivan terveeseen työntekemisen kulttuuriin.
    T. Riitta

  7. avatar Sari R sanoo:

    Terve vielä, tarkennus yliammatillinen -termiin: toisilta aloilta, ja eri yksiköiltä voi olla ja on usein paljon opittavaa työn tekemisen tavoista ja toimivista prosesseista. Tietty niin että se ammatillinen osaaminen on ykkösasia, mutta yliammatillistakin osaamista tarvitaan. Ja sitä jakamisen kulttuuria. Ja ihan samaa mieltä että rahalla -isollakaan- ei osteta onnea jos muut perusasiat tökkii.

  8. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Terve Sari!
    Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit yliammatillisella termilläsi.
    Minusta Abraham Lincoln on kiteyttänyt hyvin sen, mitä olen tässä yrittänyt sanoa
    ”Jos minulle annetaan 9t puiden kaatamiseen,
    hioisin ensin kirvestä 6t.
    Kari on siinä oikeassa, että tarvitaan innovatiivisuutta työpaikoilla ja poliittsessa päätöksenteossa.
    Sitä ei synny, jos työilmapiiri ei ole ns. turvallinen paikka ilmaista ajatuksiaan ja ideoitaan, ilman nitistäjiä.
    Tiedät alan asiantuntijana, mitä tarkoitan.
    Jos pomo on pyrkinyt valtaan vain vallan itsensä vuoksi, eikä käytä valtaansa vaikutusvaltana l. välineenä tehtävässään, revi siinä innovaatioita.
    Hyvä pomo ymmärtää muutakin kuin graafista tolppaa..
    Hän osaa käsitellä ja johtaa ihmistä.
    T. Riitta

  9. avatar Virpi Kukkonen sanoo:

    Tervehdys!
    Minun työkokemukseni ovat suurimmilta osiltaan sairaalaympärisöistä ja voin sanoa, että siellä ei juuri palkoilla mässäillä. Ammatillista osaamista odotetaan, hyvin laaja-alaista koulutusta ja entistä työkokemusta – mutta palkka…Henkilö- kohtaisilla lisillä ei taivaita rakennella ja uskoisin, että niitä innovaattoreitakin yksiköistä voisi löytyä, jos sille asialle annettaisiin arvonsa sekä rahassa että muuten.

    Sairaalaympäristössä ei myöskään ole kovin suuria mahdollisuuksia omaan työhönsä vaikuttamiseen. Kehityskeskusteluja on, mutta tuottaako ne lopun perin sitten tulosta, se jää nähtäväksi. Kateusmomentti on selvä, kun aina on saatu kaikki sama palkka työstä vain ammattinimikkeen mukaan, mikäli nyt palkanmaksupolitiikka muuttuisi. Palkka aiemmin nousi vain ikälisien myötä, eikä siinä kummempaa tarvittu, kunhan vaan tuli vuosikaudet töihin. Nyt eletään kaikenmaailman visiönäärien keskellä tehden erilaisia projekteja ja osallistutaan hankkeisiin, jokainen omalla taidollaan.

    Intokin voi lopahtaa,vaikka toisinaan se sisäinen palkinto (työntekijän suorituksen huomioiminen) onkin mukava kokemus.

    t. Virpi koo

  10. avatar Sara sanoo:

    Hyvää keskustelua!

    Kahvien ja rahan lisäksi kaipaan kannustimeksi oman itsensä toteuttamisen mahdollisuutta edes, jollei ihan vapautta. Mikään ei kannusta niin paljoa kuin omasta ajatuksesta syntynyt idea mikä muuttuu työyhteisössä uudeksi yhteiseksi toimintamalliksi. Tätä ”yrittäjämäistä” työotetta ja työkulttuuria kaivattaisiin nyt kuntasektorille. Tähän tulisi kiinnittää valtavasti huomiota myös esimiesten valmennuksessa, sillä vain ihmisten kautta synnytetään uutta pysyvää työ- ja toimintakulttuuria, minkä osia alkuvaiheessa voidaan luonnehtia myös innovaatioiksi.

    ”Rahalla ei pitkälle kannusteta, kahvit ovat unohtuneet jo illalla, mutta oman ajatuksen jääminen elämään palkitsee jatkuvasti.”

    Pohtii Sara

  11. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Terve!
    Veikkaan ongelmakohdaksi Virpin mainitsemaa asiaa.
    Terveydenhoitohenkilökunta on hyvin koulutettua, tieto- ja taitotasoonsa nähden alipalkattua ja alalle tulevina hyvin motivoituneita. Mutta, ala on tolkuttoman hierarkkinen ja byrokraattinen. Jokainen sairaanhoitaja osaa ajatella, mutta visiot, käytännöt ja uudistukset tulevat ylhäältä, jotka runnotaan organisaatiossa läpi. Se syö pitemmän päälle naista.
    Hyvistä lattiatason oivalluksista prosessien parantamiseksi pitäisi palkita.
    Ja lisäksi, kehua pitää, aina kun on aihetta.Se ei maksa mitään. Turha toruminen taas vie loputkin työhalut.
    Terv. Hessu K.

  12. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Virpille ja Heikille uskon vahvistusta ja Saralle vahvaa tukea.

    Sairaalamaailmaa ei ole missään ennalta määrätty ympäristöksi, missä ei voisi olla vapautta kehittää omaa työtä. Hierarkian, byrokratian ja töiden jaon tiukkojen rajojen murtaminen ei ole helppoa, mutta se on mahdollista. Rajat alkavat murtua heti, kun työyhteisön osaajien luovuudelle annetaan tilaa. Luovuus pitää joskus suorastaan houkutella esiin, koska se on liian usein painettu uinumaan. Tarvitaan aikaa, rohkeutta, ennakkoluulottomuutta.

    Toki joissakin asioissa tarvitaan jopa lakien uudistamista, mikä onkin käynnissä. Suomi on eräiltä osin terveydenhuollon piintyneissä normeissa takapajula.

    Toistan keskutelussa jo esiintullutta asiaa: luovuus ei kuki rahalla vaan vapaudella. Hyvät suoritukset kannattaa toki palkita. Kiitoskaan ei maksa mitään, mutta on joskus uskomattoman tiukassa.

  13. avatar Virpi Kukkonen sanoo:

    Heippa,
    edelliseen kommenttiin vielä palaisin. Mikäli lääkärit ja sairaanhoitoväki toimii YHDESSÄ yhteisen yksikkönsä nimiin, saadaan erilaista luovuutta esiin ja kehitystyötkin sujuisivat ehkäpä nykyistä paremmin. Rajonen murtumiseen kuluu Sepon mainitsemaa aikaa, se luovuuden kukkiminen ei välttämättä tapahdukaan meidän aikanamme…Luovuuteen tarvitaan yksiköissäkin aikaa. Jos kaikki kehittäminen tulee tapahtua perustehtävää hoitaessa, ihmetellessä, miten tästä suoriudutaan. Potilasta kun ei voi jättää oman onnensa nojaan, vaikka kuinka olisi hanketta pukkaamassa kanslian puolella…

    t. Virpi

  14. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Heippa Virpi!
    Tuosta muistui mieleheni ystäväni Hesan suunnasta. Hän duunaa teho-osastolla hoitsuna ja tykkäs työstään, jossa koki huippuhetkiä, kun potilas saatiin pelastettua..
    Nykyisin homma on nyrjähtänyt raporttien tekoon, joita ei kukaan lue..
    Olen tainnut aiemminkin kertoa hänen sanoneen,
    että potilas on siinä vähä niinkuin tiellä, pyörimäs jalois, homma on mennyt jotenkin överiksi.
    Ehdotuksia muutoksista ei haluta, ei ehditä kuulla, kaikilla niin kiire paperitiikereinä..
    Työn mielekkyys on mennyt, hän odottelee vain eläkkeelle pääsyä.
    T. Riitta

  15. avatar Kari Ventola sanoo:

    Hei kaikille,

    Kiitos hyvästä, vilkkaasta keskustelusta.

    Mielestäni hyvä työyhteisön ilmapiiri ja itsensä toteuttaminen on perusedellytyksiä motivoivalle työnteolle. En edes huomannut mainita sitä kirjoituksessani! Hämmästyin, miten voimakkaasti olette nostaneet asian keskusteluun. Tämän perusteella voi kysyä, onko julkisella sektorilla tässä suhteessa kehittämisen tarvetta? Ilmeisesti on ja ehkä selvimmin tarve nousee esiin terveydenhuollossa.

    Työskenneltyäni koko työurani yksityisellä sektorilla ja yrittäjänä minusta on aivan luonnollista, että palkkaus toteutuu työsuorituksen mukaan. Eräs henkilö julkiselta sektorilta totesi palkan olevan vain ”korvaus menetetystä vapaa-ajasta”. Kun palkka koetaan tällä tavalla, se ei ole kannustava.

    Tuskin Nokia olisi sellainen maailmanlaajuinen yritys kun se tänä päivänä on, jollei henkilöstö olisi saaneet työskennellä motivoituneina ja heitä olisi palkittu hyvistä suorituksista. Urakehitys, henkilökohtaiset palkat ja palkankorotukset, bonukset yrityksen tuloksesta, työsuhdekeksintöjen ostaminen yrityksen käyttöön, mahdollisuus olla mukana hakemassa patentteja jne. kannustavat yrittämään enemmän. Luonnollisesti, jotta innovaatiot syntyvät, työilmapiirin pitää olla kannustava ja motivoiva. Saattamalla eri alojen osaajia yhteen, syntyy vuorovaikutus, joka edistää innovaatioiden syntymistä.

    Ehkä julkisella sektorilla olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota hyvään johtamiseen ja työilmapiirin kehittämiseen. Ihmisille olisi annettava enemmän vastuuta ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Kunkin henkilökohtaiset valmiudet olisi voitava hyödyntää.

    Kehottaisin myös Kunnallista työmarkkinalaitosta pohtimaan, miten palkkauksesta saataisiin kannustavampi.

    Terv. Kari V.

Jätä kommentti

css.php