Nollakasvu ja palvelut

Me hattulalaiset saimme viikonvaihteen Hämeen Sanomista lukea, että kunnanhallitus tavoittelee ensi vuoden budjetissa nollakasvua. Tuo kamreerimainen tavoitetaso on vähintäänkin haastava. Terve kunnan talous on kuitenkin itsenäisyyden kulmakivi. Ehkä kova tavoite saa vihdoinkin kuntapäättäjät asennoitumaan kyllin vakavasti talouden tervehdyttämiseen.  

Kunnan palveluja ei voi automatioida 

Tällaisina vaikeina talouden aikoina kuntataloudessakin peräänkuulutetaan säästöjä yritysten tapaan. Yritysmaailmaan verrattuna kunnan palvelutuotannossa on iso periaatteellinen ero. Lama-aikana teollisuuden tuotteiden kysyntä laskee, jolloin yritykset purkavat ylikapasiteettia lomautuksin ja irtisanomisin. Kuntien palvelukysyntä ei lama-aikana juurikaan laske, päinvastoin joidenkin sosiaalipuolen palveluitten kysyntä jopa kasvaa.

Teollisuudessa rationalisointia voidaan tehdä prosessilinjastoa suurentamalla ja automaatiota lisäämällä. Kunnalliset palvelut tuotetaan usein normeilla ohjaten ja pääasiassa henkilökunnan työpanoksella, jonka hintaa tehdyt palkkaratkaisut nostavat. Rationalisoinnin tarjoamat mahdollisuudet ovat tällöin paljon rajallisemmat. Ehkä jonkin hallintokunnan alueella tavoite voi toteutua, jos budjetointi aikaisemmin on ollut löysää eikä rakenteellisia uudistuksia ole tehty.

Terveydenhoito maksaa 

Perusturva, jonka tunnen tarkemmin, vie kunnan menoista yli 60 %. Sen kohdalla tavoite on enemmän kuin haastava. Menoista suurin osa on ostopalveluita ja lakisääteisiä menoja. Varsin pieni on kunnan harkintavallassa oleva osuus. Hallinnonalan menoista terveydenhuolto vie lähes puolet ja siitä enemmistön erikoissairaanhoito. Niihin kuluihin emme voi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa. Hattulalla ei ole edes keskussairaalan hallituksessa edustajaa vaikuttamassa toimintatapoihin. Keskussairaalan toiminnan tehostuminen, jos sellainen tapahtuu, tuo vasta pitkällä aikavälillä säästöjä.

Hattulan perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan ostopalveluina hammashuoltoa lukuun ottamatta. Lääkäripalveluita on nyt ollut saatavilla ja palveluun on oltu tyytyväisiä. Kustannuksemme kuitenkin nousivat viime vuodesta noin kymmenen prosenttia. Tämä on hinta, jonka maksamme itsenäisyydestämme. Kun palveluiden ostoa on tämän vuoden aikana laajennettu, niin ensi vuonna kustannukset tulevat automaattisesti vielä nousemaan. Oman merkittävän korotuspaineensa tuo seudullisen ensihoidon ja sairaankuljetuksen lähtövalmiuden nostaminen, jota ollaan esittämässä.

Päivähoitopaikat positiivinen ongelma 

Hattulassa on runsaasti lapsia. Päivähoidon asiakasmäärä on ollut jatkuvassa kasvussa. Päivähoitopaikat eivät ole riittäneet ja painetta on yritetty helpottaa eri keinoin muun muassa Hattula-lisällä, mutta sekin ylittää budjetin. Tehostamista on päivähoidossa vaikea tehdä, kun se on subjektiivinen oikeus ja hoitajamitoitus on tarkkaan säädelty. Lapsiluvun kasvu on kuitenkin positiivinen haaste.

Vanhuspuolella rakenteellisia uudistuksia voidaan tehdä, mutta se edellyttää investointeja. Sitä ennen on ratkaistava vanhustenhuollon sijoitus Tuuliakoti – Pappilanniemi vaihtoehtojen välillä. Rakenteelliset uudistukset ovat siten hyödynnettävissä, mutta vasta useamman vuoden päästä.

Perusturvan strategian mukaan palveluissa pitää pyrkiä asiakkaan ja kunnan kannalta laadukkaaseen, kustannustehokkaaseen vaihtoehtoon. Strategian jalkauttamisessa on vielä töitä ja sieltä on ehkä marginaalisia säästöjä saatavissa.

Lama-aikana työttömyys kasvaa ja se näkyy perusturvassa automaattisesti toimeentulotukimenojen kasvuna.  

Ei radikaaleja ratkaisuja 

Perusturvan kohdalla nollakasvu on erittäin vaativa tavoite. Käytännössä mahdollisuudet ovat minimaaliset, jollei sitten tehdä todella isoja, radikaaleja ratkaisuja. Voisimme esimerkiksi neuvotella avoterveydenhuollon palvelusopimuksen uusiksi ja leikata terveydenhuollon palveluita. Tällöin kuntalaiset joutuisivat hankkimaan lääkäripalveluita nykyistä enemmän yksityiseltä sektorilta omalla kustannuksellaan Kelan tukemana. Tätä tuskin kukaan haluaa. 

Lautakunta kyllä tekee parhaansa. 

4 kommenttia artikkeliin “Nollakasvu ja palvelut”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Terve Kari!
    Maailma on mielestäni sillä lailla muuttunut, että pitää ottaa dynaaminen ote verotukseen. Käytäntö on ollut, mitä kauemmin veroprosentti on pysynyt samana, sitä tyytyväisempiä kunnallispoliitikot ovat olleet. Vaikka palveluiden tuottaminen rutisisi liitoksissaan, velat kasvaisivat, niin verotukseen ei kosketa. Tehdään sitten vaikka tappiollisia tilinpäätöksiä. Minusta verotusta voidaan muuttaa vaikka joka vuosi. Jos näyttää siltä, että kassaan alkaa kertyä ylimääräistä, verotusta pitää laskea.
    Kyllä kuntalaiset ymmärtävät, että pääosin verotuloilla palvelut hoidetaan.
    Hyvää syksyä t. Hessu K.

  2. avatar Kari Ventola sanoo:

    Terve Heikki,
    Olen samaa mieltä kanssasi, että veroprosenttia on käsiteltävä dynaamisesti. Kuntalaiset hyväksyvät tutkimusten mukaan verojen noston, jos palvelut pelaavat. Veroprosentti ei yksin määrää muuttovirtaa kuntaan. Siitä on kokemuksia tälläkin seudulla. Muuttajia on, vaikka vero olisi hieman korkeampi. Tärkeää on, että laadukkaat palvelut kuitenkin tuotetaan taloudellisesti ja tehokkaasti.
    Valitettavasti Hattulassa ei ole seurattu omaa taloutta vaan peesattu Hämeenlinnaa: ”Emme voi korottaa veroprosenttia kun Hämeenlinnakaan ei sitä tee.” Korotustarve oli jo viime vuonna nähtävissä, mutta poliittista tahtoa ei löytynyt kunnallisvaalien alla. Söimme terveyskeskuksen purkamisen säästöt, mutta sekään ei riittänyt, kun tulopohja petti. Toivottavasti tästä vuodesta opitaan jotain.
    Terv. Kari V.

  3. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    Aivan oikein…jotkut kunnat voivat kerskailla alhaisesta veroäyristään, mutta ottavat huikeita maksuja kunnan eri palveluista. Siis manipulointia harrastetaan. Minun mielestäni pitäisi kaikki kunnalta tulevat palvelut ”näkyä” veroprosentissa! Muutenhan on vertailu asumiskustannuksista eri kunnissa aika mahdotonta.

  4. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Onnittelut Hattulaan

    Kirjoitat perusterveydenhuollon palvelujen hinnan nousseen kunnalle kymmenen prosenttia. Saatte tällä normaalia kustannusten nousua vastaavalla panostuksella paljon hyviä asioita: hoitajien ja lääkäreiden nykyaikaisen työnjaon, tämän talousalueen parhaiten toimivat perusterveydenhuollon palvelut, yleislääkäritasoiseen hoitoon sisältyvänä melkoisen määrän osaamista vaativia pientoimenpiteitä, tyytyväiset asiakkaat.

    Toimiva perusterveydenhuolto ja olemattoman pienet odotusajat vähentävät merkittävästi hattulalaisten (myös kunnan palveluksessa olevien) sairaslomapäiviä. Nopea tutkimuksiin ja hoitoon pääsy on kokonaistaloudellisesti erittäin kannattavaa. Lisäksi osaavien lääkäreiden työpanos vähentää erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta ja työ tätä kautta suoranaisia säästöjä.

    Hattulalaiset ovat huomanneet parantuneen palvelun ja kehuvat nykyistä mallia. Ymmärtääkseni myös terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen.

Jätä kommentti

css.php