Pakolaisia ja maahanmuuttajia

EU:n aikana Suomi on kansainvälistynyt ja raja-aitoja on kaadettu. Emme kuitenkaan ole maahanmuutossa EU:n kärkimaita. Eräänä esimerkkinä ”kansojen sulatusuunista” voisi mainita Uppsalan, Hämeenlinnan ystävyyskaupungin. Viidennes asukkaista on peräisin muualta ja kaupungista löytyy 50 eri kansakunnan edustajia.

EU patistaa jäsenmaita ottamaan vastaan lisää kiintiöpakolaisia. Suomi on hoitanut asiallisesti oman osuutensa. Valtio on kuitenkin huolestunut, koska kunnat eivät ole ottaneet vastaan riittävästi pakolaisia. Vastaanottokeskusten toiminta on ruuhkautunut.

Valtio maksaa pakolaisten sopeuttamisen ajan eli kolme vuotta toiminnan kustannukset. Tämän jälkeen toiminta on kunnan vastuulla. Kuntien aktivoimiksesi on sopeuttamisen kulukorvauksia päätetty tarkistaa ensi vuoden budjetissa.

Kotimaassaan pakolaiset ovat usein eläneet tilanteessa, jossa heillä ei ole ollut mahdollisuutta koulunkäyntiin. Oma henkikin on usein ollut uhattuna. Kykenemmekö me turvallisen Suomen asukkaat edes kuvittelemaan, millaista ihmisen elämä tällaisessa tilanteessa olisi?  

Herkkä kysymys 

Pakolaisasia on edelleen herkkä, poliittinen kysymys. Usein koetaan, että pakolaiset ovat vain kunnan elätettävänä, eikä näinä tiukkoina talouden aikoina pakolaisia tulisi ottaa. Hyvinvointiyhteiskunnan kannalta on todettu tärkeäksi saada maahamme lisää maahanmuuttajia. Tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajat tekevät yhteiskunnassamme tärkeitä töitä, kun suuret ikäluokkamme siirtyvät eläkkeelle. 

Kristillisten arvojemme mukaan meidän tulee auttaa heikompia ja vähäosaisia. Maamme on vauraampi kuin koskaan. Olemmeko valmiit antamaan elintasostamme jotain vaikeassa elämäntilanteessa oleville lähimmäisillemme?

Kahnaukset, joita on tapahtunut Lammilla paikallisten ja vastaanottokeskusten asukkaitten kanssa, oli vika sitten sysissä tai sepissä, ovat osaltaan valitettavasti ruokkimassa negatiivista mielikuvaa pakolaisista.

Maahanmuuttajista osa on muslimeja. Tiedotusvälineitten kautta meille on muslimeista muodostunut varsin negatiivinen kuva fanaattisten itsemurhapommittajien ja naisten alistamisen kautta. Yhteiskunnallemme maahanmuuttajat ovat haaste. Miten täysin toisenlaisesta maailmasta tulevat ihmiset kyetään sopeuttamaan omaan yhteiskuntaamme ja kulttuuriimme?

Suljettu saareke 

Seudun kunnista vain Hämeenlinna on ottanut vastaan pakolaisia. Hattula on kuulemma aikanaan, ennen kuin itse osallistuin kunnallispolitiikkaan, päättänyt ettei se ota vastaan pakolaisia On selvää, että Hattula ei enää voi olla maahanmuuttajilta suljettu saareke. Kun maahanmuuttaja on saanut Suomen kansalaisuuden, hän voi vapaasti asettua asumaan minne tahansa Suomessa. Emme voi estää häntä muuttamasta vaikka Hattulaan, jossa on hyvä asua ja elää.

Kuntapäättäjinä joudumme lähikuukausina ottamaan kantaa maahanmuuttokysymyksiin. Ei tarvitse olla kovinkaan hyvä ennustaja, kun voi väittää, että asiasta syntyy vilkas poliittinen keskustelu.

10 kommenttia artikkeliin “Pakolaisia ja maahanmuuttajia”
  1. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    Lopeta, hyvä ihminen, jo se saarnaamisesi ja yrityksesi mielipiteiden muokkaukseen!
    Anna minun kaikki kestää…vai on Suomi vauraampi kuin koskaan. Onko varoja yllin-kyllin esimerkiksi talouden ahdingossa kamppailevien kuntien avustamiseen…sairaanhoitoon…vanhusten huoltoon y.m?
    Katso ensin lähiympäristöösi, ennenkuin alat pelastamaan ”koko maailmaa”! Samoista rahoista on kysymys…

  2. avatar Ei-rasisti sanoo:

    Lammin ”maahanmuuttajat” ovat turvapaikanhakijoita, joista varmasti suuri osa tullaan palauttamaan niihin maihin, joissa he ensiksi ovat hakeneet turvapaikkaa. Kalliiksihan tämä maastavientikin tulee, mutta vielä hintavampaa on myöntää heille ja muille , ehkä tuhansille tulijoille, pysyvä oleskeluoikeus. Toisin on kiintiöpakolaisten laita. Heitä Suomi on sitoutunut ottamaan vuosittain muutaman sata tulijaa. He jäävät vakinaisiksi asukkaiksi Suomeen.

    Olen turvapaikanhakijoiden Lammille sijoittamista mielessäni arvostellut. Yhteisöllisyyteen tottuneet ihmiset eristetään pikkukunnan syrjäkylälle, jossa heidän pitäisi sopeutua asumaan kantaväestön kanssa ja oppia maan tavoille.

    Lammilaisten harmin ymmärtää: pienellä paikkakunnalla reilut sata ulkomaalaista näkyy katukuvassa eri tavalla kuin jossakin isossa kaupungissa. Heidän määränsä tuntuu paljon suuremmalta kuin se todellisuudessa on. He joutuvat suurennuslasin alle ja silmätikuiksi kaikissa tekemisissään.

    Täytyy kysyä, oliko Lammi sittenkään oikea paikka tuvapaikanhakijoiden sijoittamiseen.

  3. avatar Kari Ventola sanoo:

    Ei-rasisti täsmensi oikein maahanmuuttajien määritelmää. Kiitos sinulle.

    Kiintiöpakolaiset ovat pakolaisleireiltä valittuja henkilöitä, jotka saavat Suomesta turvapaikan. Heitä otetaan vuosittain 750 henkilöä. Maahanmuuttajat pyrkivät Suomeen, mutta vain osa otetaan vastaan. Loput käännytetään.

    Viime aikoina on ryhdytty myös keskustelemaan työperäisestä maahanmuutosta. Muuttajat ovat osaavia ammattihenkilöitä, jotka pitävät yhteiskuntamme pyörät pyörimässä, kun suuret ikäluokat eläköityvät. Poliittisia linjauksia tämän asian suhteen ei vielä ole tehty.

  4. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    Oikein liikuttavaa lukea, ett olette analyyseissanne tulleet yksimielisyyteen siitä, mitä nimitys ”pakolainen” tarkoittaa.
    Ventolaa kyllä kehoittaisin menemää jonkun vanhan, ”vaivais-eläkkeen” varassa elää kituuttavan, eläkeläisen eteen, ja sanomaan päin kasvoja: ”Suomi on vauras maa”!…Osaisit edes hävetä!

  5. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Isäni oli pakolainen, nykymääritelmien mukaan, mielestäni. Hän joutui lähtemään Viipurin lähetä, silloisesta Suomesta, Pyhäjärveltä 11 vuotiaana sotaa pakoon minne tahansa jossa perheen isälle työtä ja leipää luvattiin. Perheessä oli vanhemmat ja viisi lasta nuorimmat muutaman kuukauden ikäiset kaksoset.

    Tie tai rautatie vei monien mutkien kautta Ylivieska- Iisalmi radan työmaalle.
    Matkalla kuoli nälkään ja viluun toinen kaksosista, tätini Laura, matka kesti noin kaksi kuukautta helmi-maaliskuun 1918.

    Sitten Isäni suoritti asevelvollisuutensa ensimmäisenä korpikylästä jonne he Kiuruvedellä olivat asettuneet asumaan. Silloin 20 luvulla hylkäämiset ja keskeyttämiset olivat suuremmat kuin nykyään intissä.

    Isäni oli sodissa rautatieläisenä, talvi ja jatko sekä lapin ja pakolaisena 11 vuotiaana vuoden 18 tapahtumissa pohjanmaalla.

    Sotien jälkeen isäni sai ostettua pikku tilan, maapaikan perheelleen. Hän avioitui 1937 ja lapsia oli jo kolme kun palasi 1945 sodasta mutta ei asuntoa koko aikana.

    Silti hän eläkeläisenä 70-80 luvulla sanoi minulle, asiat on hyvin autetaan niitä joilla ei niin ole.

    Hän kuoli varsin iäkkäänä vuonna 1991.

    Sihvon Sampsalta kysyisin mitä minun tulisi hävetä, kerro ihan omin sanoin!

  6. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    Onko nimesi Ventola? Se oli kommennti hänelle! Opettele lukemaan! Harjoittelua tarvitaan myös oikein-kirjoitukseen…
    Jatka vaan sukusi vaiheiden kuvailemista..!

  7. avatar Ei-rasisti sanoo:

    Älä nyt, Silvon Tapsa, äidy kohtelemaan muita kommentoijia noin tylysti. Eivätköhän tälle palstalle saa kirjoittaa sellaisetkin, joilla äidinkieli ei nyt jokaista välimerkkiä myöten ole hallinnassa. Henkilökohtaisuuksiin meneminen asioista puhuttaessa on asiatonta.

  8. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    Hyvä, ”Ei-rasisti”, että vähän rauhoittelet minua…joskus vain niin ”kärähtää”, kun ajattelen Suomen köyhiä ja ”vaivais-eläkeläisiä”.
    Ajattelisivat jotkus heitä nekin, jotka juuri keskustelussa pakolaisten vastaanottamisesta, kehuvat, kuinka vauras Suomi on…
    Täytyyhän joskus yrittää oikoa käsityksiä, jotka minun mielestäni ovat päin p******ä. Ajattelen juuri tässä tuota yht´äkkiä esille hypännyttä Strömbergia. Omituisen logiikan omaksunut mies, joka kertoo isästään tulleen pakolaisen, hänen muuttaessaan Suomesta Suomeen..? Minun äitini on peräisin Koivistolta, joten tiedän mikä evakko on. Se oli Suomen hallitus, joka päätti Karjalan tyhjentämisestä. Oli siis kysymys evakuoinnista…ei mistään pakolais-tilanteesta.
    Lopetan tähän keskusteluun osallistumiseni tähän. Samoin myös henkilökohtaisuuksiin menemisen…

  9. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Sana evakko tuli suomeen käyttöön talvisodan aikaan siis vuonna 1939.
    Isoisäni perhe (jossa isäni 11 v) joutui lähtemään varsin sekavissa oloissa helmikuun lopussa Viipurin läänin Pyhäjärveltä karjalan kannakselta 1918.

    Näyttää Silvolta menevän nuo sodat sekaisin, harmi ottaisi asiasta selvää..
    Vai oli vain muuttamisesta kyse, kyllä se oli turvaan hakeutumista.
    Maailmassa on paljon maita jossa tällähetkellä on maan sisäisiä pakolaisia, afrikassa, arabimaissa jne. Joskus niitä oli suomessakin.

    Kun lukee Kevan konkurssijuttuja huomaa jotta onhan sitä rahaa jossakin jopa aivan ylimääräistä jaella…

    Pahoittelen jos kirjoittamani kieliasu ei täytä hra Silvon vaatimustasoa, supistetu kansakoulu -60 luvun alussa, josta koulullisen sivistyksen sain, ei kyennyt parempaan!

  10. avatar Kari Ventola sanoo:

    Hei kaikille,

    Palattuani taas blogini ääreen muutama ajatus keskustelujen saatteeksi.

    On hyvä, että asioista keskustellaan. Haluan asiapitoisilla blogeillani nimenomaan herättää keskustelua eri aiheista. Jokainen voi vapaassa Suomessa lausua oman mielipiteensä ja vastaa luonnollisesti itse siitä. Blogikeskustelu on avointa ja näkyy kaikille, joten on syytä muistaa myös nettietiketti. Toivon, että blogipalstallani keskustelu olisi korrektia ja pitäydyttäisiin vain asiakysymyksissä.

    Hyvää syksyn jatkoa kaikille!
    Kari V.

Jätä kommentti

css.php