Meidän kyläkoulua ei lakkauteta

Kyläkoulujen lakkauttaminen ei helposti onnistu. Hämeenlinnan liitoskunnissa on noustu kapinaan koulujen lakkauttamisesta. Nyt myös Lopella kiehuu koulusoppa. En halua ottaa kantaa naapurikuntien suunnitelmiin ja laskelmiin, kun en niitä tunne.

Koulukeskustelu Hattulassa  

Hattulassa koulukeskustelu käytiin 1990-luvulla. Viime laman aikana sivistyslautakunnan piti etsiä Hattulassa säästöjä. Lautakunta esitti Kosken koulun lakkauttamista ja oppilaiden kuljettamista Pelkolan kouluun. Kunnanhallitus käytti välittömästi otto-oikeuttaan ja tyrmäsi ajatuksen. Tämän seurauksena kaikkien hattulalaisten oppilaiden oppimismahdollisuuksia heikennettiin juustohöyläperiaatteella. Eräissä kouluissa jouduttiin myös luokkakokoja suurentamaan.

Keskustelu Kosken koulun kohtalosta kävi välillä niin kiivaana, että valtuustoa kiellettiin edes puhumasta koulun lakkauttamisesta.

Kouluverkkoselvitys osoitti taloudellisesti järkeväksi Kosken koulun lakkauttamisen. Poliittiset päättäjät kuitenkin arvostivat muita tekijöitä enemmän.

Kouluverkkoselvityksen luotettavuutta vastaan hyökättiin voimakkaasti. Laskelman tulos kuulema vääristyi, kun kyläkouluilla oli kokeneet opettajat, joilla oli paljon kokemuslisiä. Vaikka selvitys laskettiin uudelleen opettajien keskipalkan mukaan, mikään ei oleellisesti muuttunut.

Seuraavaksi väitettiin, että kyläkoulussa oppilaista tulee tasapainoisempia ja he saavat laadukkaampaa, yksilöllistä opetusta. Suuressa koulussa häiriköitten määrä kasvaa. Vastaväite kertoi, että yläasteelle siirryttäessä kyläkoulujen oppilaiden numerot laskivat eniten eli opetus oli ollut heikompaa.

Maallikkona en tiedä, mikä on totuus vai onko asiassa lainkaan yhtä totuutta. Itse olen kansakouluni käynyt yhdysluokassa istuen. Arvelisin kuitenkin, että opettajan työn ja oppimistuloksen kannalta olisi parasta, jos kaikki oppilaat olisivat samalla luokalla.

Pitkät koulukyydit nostettiin esille seuraavaksi vastaväitteeksi. Kuljetusaika olisi kasvanut  kymmenen minuuttia. Mitenkähän kauan koulukyydit kestävät Lapissa. Taitaa meillä kuitenkin olla lyhyet kuljetusmatkat täällä rintamailla.  

Kylän symboli 

Pienet kyläkoulut koetaan kylän henkisen elävyyden ylläpitäjäksi, elävän kylän symboliksi. Kyläläiset ovat luonnollisesti valmiit puolustamaan kyläkouluaan. Tunteisiin vetoavia argumentteja on helppo esittää.

Itse olen pohdiskellut, mikä tässä koulukeskustelussa on tärkeintä. Haluammeko pitää kiinni vanhoista koulurakennuksista vai turvata lapsille hyvät oppimistulokset ja elämän eväät kohtuullisin kustannuksin. Koulurakennushan voidaan säilyttää kylätoiminnan keskipisteenä, vaikka opetus siirtyisi muualle. Näin tehtiin Tyrvännössä Lahdentakana.

Hattulasta on aikanaan lopetettu kyläkouluja: Mervi, Halkorpi, Vuohiniemi, Lahdentaka. Seuraan mielenkiinnolla nyt käytävää keskustelua. Voiko tänä päivänä sellainen ihme tapahtua, että joku kyläkoulu voitaisiin jostain kunnasta lopettaa. Sellainen päätös ei taatusti synny helposti.   

4 kommenttia artikkeliin “Meidän kyläkoulua ei lakkauteta”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Terve Kari (vastarannan kiiski)!
    Minä olen mietiskellyt kyläkouluja peruskoulun idean pohjalta, että kaikilla lapsilla olisi samanvertaiset koulutusmahdollisuudet. Nyt taitaa käydä niin, että kyläkouluista tulee eliittikouluja ilman eliittikoulun kustannuksia. Tiedän jo tapauksia, että lapset roudataan kodin sijainnin mukaisesta keskuskoulusta kyäkouluun, koska siellä on parempi opetus (pienemmät luokat). Onkos tämä tasa-arvoista?
    Säästöt ovat hyvin pienet, vaikka kaikki kyläkoulut lakkautettaisiin, mutta minusta tässä on kyse tasavertaisuuden periaatteesta: kaikilla menee yhtä hyvin tai huonosti.
    Voi hyvin t. Hessu K.

  2. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Terve Kari ja Hessu!

    Minä olen kyläkoulujen puolustaja. Olen viime päivinä kirjoitellut enemmän tuonne keskustelupalstan puolelle, jossa on käyty vilkasta keskustelua kyläkouluista, asiasta ja vähän asian vierestä…

    Olen itse toiminut opettajana niin kaupunkikouluissa kuin kyläkouluissa. Molemmista löytyy hyviä kouluja. Iso koulu ei automaattisesti ole huono tai pieni hyvä – eikä toisinpäinkään. Silti uskaltaisin väittää, että suurin osa kyläkouluista voittaa voittaa ison koulun opetuksen laadussa, työrauhassa, kiusaamisen vähyydessä ja yhteisöllisyydessä.

    Hessun kanssa olen aivan eri mieltä tasavertaisuuden periaatteesta. Millään koululla ei saisi ”mennä huonosti”, mutta ei hyviä kouluja pidä suomalaiskansallisen kateuden takia lopettaa. Eivät kyläkoulut sitä paitsi ole mitään eliittikouluja, vaan niissä opetetaan aivan samoja asioita suunnilleen samoin välinein kuin isoissa kouluissakin.

    Toimivilla kyläkouluilla on suuri merkitys koko kylälle. Ei pelkkä rakennus korvaa omaa koulua, vaikka sen ovet olisivatkin auki kylätoiminnalle. Monet perheet ovat muuttaneet maaseutukylille nimen omaan kyläkoulun takia. Jos koulu muuttaa, niin muuttaa myös osa perheistä. Haluammeko poliittisilla päätöksillä tietoisesti autioittaa maaseutua?

  3. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Toimivan kyläkoulun puolesta olen seisonut DNA-jatkeeni kanssa Arkadian rapuilla taannoin mielenosoituksessa.
    Tuttu kansanedustaja myönsi rapuilla kohdatessamme, että totta puhut, taksimaksut ja kun muut kulut kersojen ongelmista isoissa yksiköissä ynnätään, ni kalliimaksi tulee kyörätä heitä ns. keskitysleireihin.
    ”- MUTTA kun suuntaus on tämä, mä en voi yksin asettua puolueen linjaa vastaan.”
    DNA-jatkeeni kysyi kyyneleet silmissään mielenosoituksemme jälkeen, oliko matka Satakunnasta Arkadiaan turha, mielenosoitus turha..
    koulu suljettiin
    Sanoin hälle, että ei ollut, taisteltiin asian puolesta johon uskottiin.
    Kersoille on todella rankkaa vakuuttaa, että demokratia toimii, kun käytäntö osoittaa ihan muuta..
    Riitta

  4. avatar Kari Ventola sanoo:

    Huomenta kaikille,

    Kunnallisessa päätöksenteossa joudutaan asioita arvioimaan usealta eri kannalta, jos siihen edes pystytään. Uskon että päätökset syntyvät useimmiten tunnepohjalla, mitä äänestäjäni tästä ajattelevat. Vastavirtaan ei haluta kulkea, vaikka talous sitä vaatisikin.

    Ovatko pikkukoulut kuitenkin ”eliittikouluja” tasa-arvoisessa maassa ilman vanhemmille tulevaa maksuvelvoitetta? Jos opetus maksaa yli 8000 euroa/oppilas ja suuremmassa koulussa puolet siitä. Muut kuntalaiset ja myös suurempien koulujen oppilaiden vanhemmat osallistuvat näiden kulujen maksamiseen, vaikka lapset eivät pääse etuudesta nauttimaan.

    Viime laman aikana koin epäoikeudenmukaisena, että kaikilta leikattiin ja muihin kouluihin muodostettiin lähes ylisuuria oppilasryhmiä, jotta kustannukset saatiin kuriin. Tämä ei ollut tasapuolista.

    Saatavat kustannussäästöt, jotka ovat laskettavissa, vaihtelevat tapauskohtaisesti. Jos tiedossa on koulurakennukseen mittava remontti, ne voivat olla erittäin suuret.

    Minusta on tärkeää, että päätöksen vaikutuksista käydään perusteellinen keskustelu. Poliittiset päättäjät joutuvat arvioimaan, mitkä ovat kussakin tilanteessa kuntalaisille tärkeitä arvoja, jotka ratkaisevat. Demokratiassa enemmistö päättää ja sen mukaan mennään.

    Oma kantani Hattulan kouluverkkoon on vielä täysin auki.

    T. Kari V.

Jätä kommentti

css.php