Pakkolomat – huono vaihtoehto

Teollisuudessa lomautuksia käytetään kustannusten ja toiminnan tasapainottamiseen. Tuotteilla ei ole kysyntää ja varastot ovat täynnä, jolloin henkilöstöä ei tarvita tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Yksityiseltä puolelta lomautus on tullut kunnalliselle puolelle. Siellä tavoitteena on kustannusten säästäminen. Lähtökohdissa on kuitenkin yksi merkittävä ero. Kunnallisten palveluiden tarve ei juuri supistu vaan saattaa jopa kasvaa lama-aikana.

Kun otetaan tarkasteluun esimerkiksi seitsemän hoitajan vanhainkotiosasto, niin viikon lomautuksella yksikkö toimii yli puolitoista kuukautta vajaalla henkilöstöllä. Yksikön henkilövahvuudesta 15 % on poissa. Yleensä hoitajamitoitukset ovat suositusten alarajoilla, joten mitään ylimääräistä löysää ei ole. Päiväkodeissa lomautukset merkitsevät lapsiryhmien kasvua hoitajille, jolloin lain normit eivät täyty.

Lomautusten työpainetta voidaan helpottaa osoittamalla vähemmän tärkeistä tehtävistä henkilöitä hoitotöihin. Vanhusten päivätoiminta voi loppua useaksi viikoksi, mikä lisää paineita kotipalvelussa. Kouluavustajia voi kesäaikana ohjata päivähoitoon. Näillä järjestelyillä voidaan kattaa vain muutama viikko koko lomautusmäärästä. Se on marginaalinen apu.

Hämeenlinnassa aiottiin aluksi lomauttaa koko henkilökunta. Nyt keskustelua on käyty lomautuksien kohdentamisesta niihin ryhmiin, joissa se on mahdollista. Hattulassa kaikki henkilöt ovat toistaiseksi olleet keskusteluissa. Viime päivinä on esitetty lomautusten asemasta vapaaehtoisia palkattomia vapaita. Lopputulos on kunnan palkkamenojen säästön ja organisaation työpaineen kannalta sama tapahtui sitten lomautus tai vapaaehtoinen töistä poissaolo.

Lomautusmahdollisuudet vaihtelevat suuresti hallintokunnittain. Teknisellä puolella lomautukset on helpompi järjestää. Jos investointi valmistuu pari viikkoa myöhässä, niin yleensä siitä ei ole suurta haittaa. Perusturvassa vanhukset on kuitenkin joka päivä ruokittava ja lapset hoidettava. 

On selvää, että lomautuspaineen kasvaessa myös työstressi kasvaa ja sairauspoissaolot lisääntyvät. Oman lukunsa tuo sikainfluenssa joka voi pahastikin sekoittaa valmiita suunnitelmia.

Lomautukset ovat huonoa henkilöstöpolitiikkaa ja kunnan hallintoa. Kyllä tulot ja menot pitäisi tasapainottaa muilla keinoin. Jos lomautuksiin kuitenkin joudutaan, on syytä tehdä se valikoidusti haittoja minimoiden.

Hattula yritti pitää tämän vuoden veroprosentin alhaisena. Sen nostoon ei löytynyt viime vuonna riittävästi poliittista tahtoa, ”kun Hämeenlinnakaan ei nosta.” Oli nähtävissä, että alhainen veroprosentti johtaa tänä vuonna heikkoon tilinpäätökseen. Valitettavasti se realisoitui laman vuoksi monin verroin ennakoitua heikompana. Vanhoja huonoja päätöksiä joudutaan nyt paikkailemaan monin eri tavoin.

2 kommenttia artikkeliin “Pakkolomat – huono vaihtoehto”
  1. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Hyvä Kari

    Harkittua tekstiä. Eipä tuohon ole juuri lisättävää.

    Yksi esimerkki kuitenkin. Eräs sairaanhoitopiiri lomautti henkilöstönsä ja säästi palkoista 1,2 miljoonaa euroa. Jälkikäteen todettiin kokonaiskustannusten kasvaneen 2,4 miljoonaa euroa. Lomautus tuotti seurannaisvaikutuksineen 1,2 miljoonan euron tappion.

    Ei kovin kannattavaa. Ainakaan terveydenhuollossa.

  2. avatar Teija Arvidsson sanoo:

    Hei!

    Kiitos hyvästä tekstistä ja analyysistä. Lomautuksilla on todella laajat ja yllättävän moninaiset vaikutukset.

    Ihmettelen sitä, ettei Hämeenlinnassa ole puhuttu mitään lomautusten vaikutuksesta työllistämismahdollisuuteen – myös nuorten kohdalla. Ymmärtääkseni työllistämismahdollisuuden menettäminen ja samalla valtion työllistämistuen loppuminen oli yksi syy, miksi Hattula luopui lomautuksista.

    Hämeenlinnassa pitäisi tehdä tarkka analyysi ja tarkat laskelmat mahdollisten lomautusten kokonaisvaikutuksista samaan tapaan kuin vaikkapa Kuopiossa viime vuonna: http://www.kuopio.fi/intrakun.nsf/0/DE58D3BFEC3693D1C22574F70031A44A?OpenDocument.

    Näiden laskelmien jälkeen lomautuksista saatavat säästöt voivat kutistua yllättävän pieniksi.

    t. Teija

Jätä kommentti

css.php