Hattula-lisä

Viime vuonna otettiin käyttöön Hattula-lisä purkamaan päivähoidon jonoja. Erityisesti alle 3-vuotiaiden lapsien haluttiin tulevan myöhemmin päivähoidon piiriin. Varsin tarkkaan perusturvalautakunta tutki eri kuntien ratkaisuja. Kirjoa niissä oli, mutta löysimme mielestämme tyydyttävän ratkaisun. Lautakunta lupasi myös seurata Hattula-lisästä saatuja kokemuksia ja tarkistaa lisän perusteet talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Pian lisän käyttöönoton jälkeen päivähoidon jonot purkautuivat ja olimme tyytyväisiä. Kustannus oli murto-osa päiväkodin hoitopäivän hinnasta ja vältimme samalla rakennusinvestoinnin. 

Mutta maailma muuttui. Budjetin valmistelun yhteydessä kunnanhallitukselta kävi käsky, että kustannuksia on säästettävä. Perusturvalautakunta oli pakkoraossa ja kiireessä. Menoleikkuri iski silloin Hattula-lisään. ”Äidit hoitavat lapsia joka tapauksessa kotonaan. Lisää maksetaan turhaan”, kuului vastaväite. 

Keskustelu lisän lopettamisesta käynnistyi julkisuudessa vilkkaana. Valtuutetut saivat sähköpostia. Äidit kokivat tulleensa petetyiksi. Moni totesi jääneensä hoitamaan lapsia kotiin ja nuorelle perheelle lisä oli myös taloudellinen kysymys.

Aika pian myös eräät meistä lautakunnan jäsenistä, minä muiden mukana, ryhdyimme epäilemään päätöksen järkevyyttä. Emme olleet varmoja saadaanko yksityistä päivähoitotarjontaa sekä muuta korvaavaa päivähoitoa syntymään riittävästi Hattula-lisän tilalle. Jos lisällä hoidettuja lapsia tulisi kunnalliseen päivähoitoon, kunta säästäisi Hattula-lisässä ja maksaisi sen kulut moninkertaisesti kunnallisessa päivähoidossa. Joutuisimme ojasta allikkoon.

Myös kulisseissa käytiin asiasta vilkasta keskustelua ja tehtiin työtä lisän hyväksi. Lisä on herkkä poliittinen kysymys. Yhdestä asiasta saatoimme olla varmoja. Jos Hattula-lisä ei ole tulevassa budjettiesityksessä, niin asia nousee keskusteluun valtuustosalissa. Silloin sen suuruus ja toteutustapa voisivat olla kovin sattumanvaraiset. Kunnanhallitus siis taipui jatkamaan lisää, mutta liitti päätökseensä lautakunnankin aiemmin päättämän tarpeen selvittää lisän vaikutuksia.

Jotain tästäkin opittiin. Lopetuspäätös syntyi kokouksessa käydyssä keskustelussa spontaanisti eri vaihtoehtojen arvioinnin ja vertailun perusteella. Tarkkoja numerotietoja oli varsin niukasti käytettävissä. Lautakunnan on paneuduttava syvällisemmin asian taustoihin. Tarvittaessa asia on uskallettava panna pöydälle kiireestä huolimattakin.

Kovin paljon tyylipisteitä ei tästä suorituksesta voi lautakunnalle antaa. Kunnanhallitus kyllä saa pari ylimääräistä lisäpistettä, vaikka sen vaatimuksesta prosessi käynnistyikin.

3 kommenttia artikkeliin “Hattula-lisä”
  1. avatar Sari R sanoo:

    Sekä asiat että toimintatavat ovat kiinnostavia Karin kirjoituksessa.
    Kotihoidontuen kuntalisän vaikutuksesta päivähoidon kysyntään on meillä vielä kovin vähän faktaa olemassa, myös meillä Hämeenlinnassa sitä selvitetään par aikaa. Itse uskon että kun kotihoito on myös taloudellisesti järkevä ja aito vaihtoehto, useampi perhe järjestää satunnaisen hoidon tarpeen muulla tavalla kuin kunnallisella kokopäiväpaikalla. Samoin lapsen varhaiskasvatuksen, vertaisryhmän ja virikkeet voi varmistaa monella muulla tavalla. Meillä pitää olla niitä vaihtoehtoja.
    Toinen mielenkiintoinen juttu on kunnanhallituksen ja lautakuntien roolit ja työnjaot. Meilläkin Hämptonissa on kuluneen vuoden aikana useaan otteeseen, välillä isommin ja välillä pienemmin, pohdittu kuka päättää mistäkin. Yksiselitteistä on kuitenkin se että khlla on se kokonaisuusvastuu, ja joskus, kuten Hattulassakin, kh voi puuttua ja kannattaa puuttua päätöksiin. Ihanteellista olisi tietty jos jo valmistellessa vuoropuhelu toimisi niin hyvin että tälläista ei kauhean usein tarvitsisi tehdä.
    Kuntaliiton raportti kuntahallinnon suosituksista ja kehittämistarpeista kuluvalta syksyltä ottaa myös kantaa tähän problematiikkaan. Yksi vaihtoehto voisi olla meilläkin miettitty valiokunta- tai ministerimalli, jossa khn jäsenet toimisivat lautakuntien puheenjohtajina.
    Rakenteet luovat toimintaa ja siksikin niillä on merkitystä.

  2. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Heippa molemmille!
    Tuo Sarin esittämä ”ministerimalli” on hyvä. Kun lautakunnan puheenjohtajat ovat kunnanhallituksen jäseniä, asiat saavat enemmän syvyyttä. Ei riitä, että pelkkä tilaajapäällikkö käy kuultavana. Ehkäpä ensi vaalikaudella?
    Paistetta t. Hessu K.

  3. avatar Kari Ventola sanoo:

    Hei,

    Niinhän se on, että kunnanhallituksella on se kokonaisuusvastuu. Tällä kaudella minusta on tuntunut, että keskustelua kunnanhallituksen ja lautakuntien välillä olisi Hattulassa saanut olla enemmän. Olen mm. aikaisemmin kirjoittanut aikaisemmin kunnanhallituksen asettamista tavoitteista (Nollakasvu ja palvelut), joita olen pitänyt haastavina.

    Sarin esille nostama valiokunta- tai ministerimalli on mielenkiintoinen. Se merkitsisi voimakkaampaa otetta kunnanhallitukselta lautakuntiin. Se edellyttää toimiakseen kunnolla lautakunnan puheenjohtajilta riittävää mahdollisuutta ajankäyttöön ja halua paneutua asioitten hoitoon. Tämä työskentelytapa olisi mielestäni myös askel kohti ammattimaisempaa kunnallispolitiikan hoitoa.

    Onhan meillä nykyisinkin kunnanhallituksen edustaja lautakunnissa. Hänen pitäisi avata lautakunnan toimintaa kunnanhallituksen muille jäsenille. Toisaalta hänen pitäisi tuoda kunnanhallituksen viestit lautakuntaan. Henkilöllä on vaativa tehtävä. Varsinkin, jos ei ole aikaisemmin toiminut ko. lautakunnassa voi olla vaikeaa ymmärtää esimerkiksi monimuotoista toimintaa, jota esimerkiksi perusturvassa on. Jos kokonaisuus ei ole tiedossa, on vaikea välittää tietoa eri tahoille.

    Terv. Kari V.

Jätä kommentti

css.php