Wanhanajan joulu

Jouluna vaalitaan perinteitä. Perheeseemme liittyi syksyllä ranskalainen vaihto-oppilas. Halusimme järjestää hänelle mieliin painuvan kokemuksen viettämällä perinteisen maalaisjoulun. Tosin nykyaika on tuonut siihen omat piirteensä, vaikka perinteiden juuret ovat kaukana sukupolvien takana.

Perheenäidin jouluvalmistelut ovat alkaneet aikaisin kodin siivouksella. Siinä tahti on kiihtynyt aaton lähestyessä. Maalasitalo on saatu siistiksi ja koristeltu joulun viettoon. Alkutalven pakkaset ja lumentulo auttoivat virittäytymään oikeaan joulutunnelmaan. 

Joulukuusi 

Joulukuusen haku metsästä on aina vaativa tehtävä. Muistan nuorempana kuinka yritimme löytää sopusuhtaista, sopivankokoista kuusta, jonka voisi metsänhoidollisesti poistaa. Sopivia vaihtoehtoja yleensä löytyi, mutta aina oli syynsä, miksi kuusta ei kelpuutettu. Muutaman tunnin kiertelyn jälkeen palattiin ottamaan reitin alkuosassa nähty kuusi. Tänä vuonna kuusenhaku sujui tyttöjen kanssa nopeammin. Tasainen kuusi oli katsottu jo kesällä valmiiksi sähkölinjan alta. Perheessämme isän tehtävänä on laittaa kuusi jalkaan ja tuoda se sisälle. Nuoriso hoitaa koristelun.

Jouluaaton aamupäivä on vielä kiireinen, mutta Turun joulurauhan julistuksen jälkeen hiljennytään joulun viettoon. Useiden vuosien ajan läheisen ratsastustallin väki on käynyt aattoaamuna tuomassa joulutervehdyksensä. Uljas ratsukoiden rivi on upea, mieliin painuva näky.

Joulusauna kuuluu vanhaan suomalaiseen perinteeseen. Nuoriso nautti siitä erityisesti ottamalla kuumien löylyjen lomassa myös lumikylpyjä.

Jouluaaton kohokohta

Jouluaaton kohokohtia on kynttilöiden sytyttäminen vanhempien ja esivanhempien haudalle. Kynttilöiden valo heijastuu lumesta ja lumisista puiden oksista. Hautausmaan rinne on tuikkiva kynttilämeri. Hattulan hautausmaalla on hämyisä, harras tunnelma. Sankarihautausmaan näkymä on vaikuttava. Lumipukuiset reserviläiset seisovat äänettöminä kunniavartiossa ja haudoilla palavat kynttilät.

Seurakunta tarjoaa erilaisia hartaustilaisuuksia joulun aikaan. Ne ovat vuoden suosituimpia tapahtumia. Hyvä, että tarjontaa riittää. Joulun sanoma tuntuu minusta kuitenkin aidoimmalta joulupäivän aamun jumalanpalveluksessa, jonka kävijämäärä on vähentynyt.

Joulupöydän antimet 

Perinteiset ruuat viestivät entisaikojen ruokataloudesta. Säilytystilat olivat nykyistä heikompia ja ruoka-aineita vähemmän. Juhlapöydän antimet tehtiin lähinnä omista, säilyvistä ruoka-aineista. Omat juurekset ja perunat olivat laatikoiden raaka-ainetta. Syksyllä teurastettiin sika ja siitä saatiin kinkku. Tuoretta kalaa saatiin pyydyksistä ja sitä suolattiin. Lipeäkala valmistettiin kuivatusta turskasta. Nykyisin teknologia on tosin tullut perheenemännän avuksi. Enää lipeäkalaa ei lioteta kotona koivun tuhkassa, vaan se saadaan kaupan hyllystä kypsennysvalmiina. Joulupöytään leivottiin juhlalimppu talon omalla reseptillä ja valmistettiin kalja. 

Ohraryynipuuro on perinteinen supisuomalainen ruoka. Riisipuuro ja luumukiisseli juhlistivat kuitenkin joulupöytää. Tuontitavarat riisi ja luumut syrjäyttivät aikanaan kotimaisen vaihtoehdon juhlapöydästä.

Nykyisin joulupöydän ruokalajivalikoima on monin verroin monipuolisempi. Uusia vaihtoehtoja on perheen mieltymyksen mukaan runsaasti tarjolla.

Kulttuurieroja 

Jouluaaton illallinen tarjosi meille mahdollisuuden vertailla suomalaista ja ranskalaista joulukulttuuria. Ranskassa jouluaterialla on ruokalajeja enemmän ja syöminen kestää kauemmin. Ruuat ovat erilaisia, pieniä naposteltavia suupaloja. Ranskassa myös keskustellaan vilkkaasti. Suomessa tunnelma on hartaampi.

2 kommenttia artikkeliin “Wanhanajan joulu”
  1. avatar Sari R sanoo:

    Tervehdys!

    Tasan kymmenen vuotta sitten vietimme suomalaisen joulun Ranskassa. Toki otimme vaikutteita ja innostusta paikallisista tavoista, mm. koululta tilattu kuusi yllätti koska siinä oli multapaakku ja juuret- istutettiin joulunajan jälkeen pihaan…
    Yhteisiä piirteitä on paljon, tärkeimpinä yhdessäolo, toisten huomioiminen ja tietty monipuoliset, herkulliset tarjottavat. Osterit esimerkiksi olivat osa Normandialaista joulupöytää.
    Vuosi vuodelta vanhan joululaulun sanat ”oispa joulu ainainen” tuntuvat yhä tärkeämmiltä. Ei sen ruuan, runsauden tai lahjojen takia vaan toisten huomioimisen, joulurauhan ja hyvän tahdon vuoksi. Pyritään pitämään joulu sydämessä vuoden ympäri!
    Bonne Annee 2010!

  2. avatar Kari Ventola sanoo:

    Hei Sari,

    Bonne Annee 2010 Sinulle ja muille lukijoille.

    Kari V.

Jätä kommentti

css.php