Luotettavuus kärsii

Jokainen arvonsa tunteva organisaatio vahtii julkista imagoaan. Nykyisenä sähköisen tiedonvälityksen aikana positiivinen ja ennen kaikkea negatiivinen palaute leviää tehokkaasti ja nopeasti.

Facebookissa opiskelijat ovat käyneet keskustelua Hämeen ammattikorkeakoulun eräiden yksiköiden opetuksen tasosta.  Valitettavasti se ei ole kannustanut henkilöitä hakemaan HAMKin opetukseen.

Maakunnan kehittäjien keskuudessa on keskusteltu ammattikorkeakoulun roolista aluekehityksessä. Useat keskustelijat ovat todenneet, että mittaavaa ja osaavaa resurssia voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin maakunnan kehittämisessä. 

Keskustelu on kantautunut oppilaitoksen johdon korviin. Tyydytyksellä on todettava, että HAMKin on myös lähtenyt selvittämään sidosryhmäsuhteittensa tilaa. Sidosryhmäkysely kuitenkin jättää hieman amatöörimäisen kuvan.

Eniten ihmetyttää, että HAMK tekee kyselyn itse. Onko kukaan ajatellut, miten tämä vaikuttaa vastauksiin? Yksittäiset vastaukset on verkkokyselyssä helppo jäljittää. Olen tavannut henkilöitä, jotka tästä syystä ovat ilmoittaneet jättävänsä vastaamatta koko kyselyyn. Vastaukset saattavat myös olla tämän vuoksi kaunisteltuja, eivätkä siten anna oikeaa kuvaa asioitten todellisesta tilasta. Vaikka ohjelma sallii vastaamisen nimettömänä, eivät vastaajat luota ohjelman tällaiseen ominaisuuteen. Kyselyn palkinnoilla lisäksi houkutellaan vastaajia ilmoittamaan nimensä.

Miksi tutkimusta ei ostettu ulkopuoliselta tutkimuslaitokselta, joita löytyy Suomesta useita. Se olisi tuonut tutkimukseen uskottavuutta ja HAMK olisi saanut luotettavampaa tietoa käyttöönsä.

Jätä kommentti

css.php