Tunteita ja taloutta

Olen erehtynyt pahemman kerran. Väitin blogissani, että meidän kyläkoulua ei lakkauteta. Hattulan valtuusto piti eilen värikkään ja tunteikkaan kokouksen, jossa kouluverkkoa karsittiin.

Nyt ei ainakaan kukaan voi väittää, että valtuustossa ei keskusteltaisi! Kyläkoulujen puoltajat olivat hyvin varautuneet käytettyihin puheenvuoroihin, mutta eivät kouluverkon karsijatkaan sanattomaksi jääneet.

Tällaisissa kysymyksissä tosiasiat eivät paljoa paina. Päätöksenteko tapahtuu monen valtuutetun kohdalla tunteella. Se on aivan luonnollista, kun heidän äänestäjänsä ajattelevat asioita omalta kannaltaan. Lähipalvelut ovat kyläläisille tärkeitä.

Valtuutettuna ainakin itse pyrin miettimään, mikä on koko Hattulan – kaikkien kuntalaisten etu. Siinä syntyy helposti ristiriitaa paikallisten asukkaitten toiveitten ja kuntalaisten enemmistön välillä.

Ei Mauri Sariolan ja Pelkolan koulujen lakkauttamispäätöstä ollut miellyttävää tehdä. Vaihtoehtoja ei vaan ollut. Kunnan tilinpäätökset ovat olleet kuuden viimeisen vuoden aikana yhteensä 9,4 milj.euroa tappiolla! Ei tätä menoa voi jatkaa. Jostain on kaivettava lisätuloja ja saatava aikaan säästöjä.

Kouluverkon saneeraus kolmella koululla olisi kelvannut päätöksen vastustajille, jos tilalle olisi rakennettu uusi koulu. Tämä olisi ollut toiminnallisesti ja poliittisesti ihanteellinen ratkaisu, mutta lisännyt kunnan kustannus- ja velkataakkaa. Taloudellisesti olisimme ajaneet itsemme vielä ahtaammalle.

Kunnallista päätöksentekoa tuntuu vaivaavan Kreikan-tauti. Asioita katsotaan yksipuolisesti vain palvelujen käyttäjien kannalta. Investointitarpeet kyllä noteerataan päätöstä tehtäessä, mutta talouden kokonaisvaikutukset tuntuvat jäävän liian helposti taustalle. Ehkä päättäjät ajattelevat, että kunta kyllä löytää jostain rahaa. Kuka hoitaa omaa yksityistalouttaan näin jatkuvasti velkaantuen? Joulupukkia ei ole ja se koskee myös kuntataloutta.  

On syytä todeta epäselvyyksien välttämiseksi, että kouluverkon saneeraus oli vasta alkusoittoa. Muitakin säästökohteita on löydettävä ja tehtävä kipeitä päätöksiä. Hattulalla ei ole muita mahdollisuuksia kuin pitää taloutensa kunnossa, muutoin noutaja tulee. Haluammeko asua itsenäisessä Hattulassa ja tehdä kuntalaisia koskevat päätökset itse? 

4 kommenttia artikkeliin “Tunteita ja taloutta”
  1. avatar Marco Björkskog sanoo:

    Kosken koti- ja kouluyhdistys ry taisi olla voimakkaimmin vastustamassa tehtyä päätöstä. Yhdistyksen perustajajäsenenä ja aktiivisena toimijana valtuuston päätös ei tietenkään tunnu mukavalta. ”Tappio” tuli, mutta elämä jatkuu.

    Olin ensimmäistä kertaa Hattulan valtuuston kokouksessa. Keskustelua oli kyllä kiitettävästi ja tunteet tosiaan joukkoon sekoittuivatkin, mutta inhimillistähän se on. Toivottavasti päätöksen täytäntöönpanossa kuullaan asianomaisia ja heidän toiveitaan. Taisi olla valtuutettu Miia Antin (kok), joka nosti esiin mahdollisuuden koulun käyntiin Vuorentaan koulussa. Se ansaitsee myös selvittelyn, sillä monelle Tömäjärven lähistöllä asuvalle se voisi olla todellinen vaihtoehto.

    Lähipalvelut ovat tietysti tärkeitä kaikille. Mauri Sariolan koulun lakkauttamisen yhteydessä mielestäni liian vähälle keskustelulle mielestäni jäi, että koulun ja ryhmäperhepäiväkodin lakkauttamisen myötä Etelä-Hattulassa ei kunnallisia lähipalveluita enää ole. Koulu on alueellamme iso osa paikallista identiteettiä eikä vain paikka, jossa lapset käyvät opiskelemassa päivisin. Etelä-Hattula on vähän samassa tilanteessa kuin vaikka ex-Hauhon Eteläinen. Luontainen kulkusuunta on kuntakeskusta lähempänä ja parempien liikenneyhteyksien päässä oleva Hämeenlinna. Esimerkiksi alueen ”lähikauppa” on Tiiriön Prisma.

    Kosken koti- ja kouluyhdistys on perustanut omalla riskillä ja henkilökohtaisilla takuilla otetuilla pankkilainoituksella Kosken Pikkuväen ryhmäperhepäiväkodin, kun kunnallista päivähoitoa ei 130-tien eteläpuolella ollut vuosikymmeniin. Yhdistys veti myös Linnaseutu ry:n n. 90% rahoittaman Etelä-Hattulan vireät kylät -hankkeen pari vuotta sitten, jossa mm. yksityisiltä maanomistajilta hankittiin tontteja myyntiin ja aluettamme sekä Hattulan kuntaa markkinoitiin turuilla ja toreilla (esim. Hämeenlinnan iltatorit). Harvassa taitaa kuitenkin olla ne kuntalaiset, jotka ”omalla rahallaan” ja ilman palkkaa tai kulukorvauksia kuntaa markkinoivat? Tosiasia valitettavasti nyt kuitenkin lienee, että koulun lakkauttaminen ei ainakaan kylien vireyttä lisää. Mutta se ei myöskään poista sitä, ettemmekö olisi kuntalaisaktivismistamme ylpeitä.

    Taloudellisiin perusteisiin emme ole missään vaiheessa koulua puolustaessa vedonneet eikä siihen ole mitään aihettakaan. Pelkästään taloudellisella mittarilla katsottuna kyläkouluamme voidaan pitää ”eliittikouluna”, kuten Kari Ventola aiemman blogin vastausosiossa toteaa. Emme myöskään väitä, ettei kyläkoulussa olisi huonojakin puolia, joita valtuuston keskustelussa eilen ilmi tuli. Mutta kuten todettua, muita lähipalveluita alueellamme ei ole ja alueen pitkäjänteiselle kehittämiselle koulu- ja päiväkotipalveluiden siirtyminen Nihattulaan tai Parolaan on todella kova kolaus.

    Kunnallista päätöksentekoa tuntuu vaivaavan Kreikan-tauti, kuten Kari Ventola kirjoittaa. Valtuuston kokouksessa tontteja ostettiin miljoonalla, joka pitkän aikajänteen kunnan kehittämisen näkökulmasta sijoituksena on järkevä ja kannatettava. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jouko Tuomola (kok) piti ennen koulujen lakkautuspykälää pitkän palopuheen Hattulan kunnan talouden tilasta, vanhoista tilinpäätöksistä ja talouden tulevista haasteista. Tätä puhetta ei vielä kuultu, kun ennen koulupykälää päätettiin mm. talousjohtajan viran perustamisesta ja palloiluhalli-investoinneista. Esittelijän näkökulmastahan tämä on erinomaisen hyvää pelinlukua, mutta isossa kuvassa siitä muodostuu melkoinen ristiriita. Ihan kuin uudet menot ei olisi menoja ollenkaan. Ei tätä menoa voi todellakaan jatkaa, kuten Ventola toteaa.

    Esimerkiksi salibandyhalleissa viime vuosina suuntaus lienee ollut enemmänkin yksityistää niitä kuin rakentaa kunnallisia, esimerkiksi Tampereella yksityisiä palloiluhalleja on useita. Hattulan tapausta lähellä oleva esimerkki löytyy Forssasta, jossa vanhaan tehdashalliin on yksityinen yrittäjä rakennuttanut kaupungin ainoan salibandyhallin, Rehti-areenan, jonka käytöstä Forssan Suupparit ja muut hallin käyttäjät maksavat markkinahintaista vuokraa. Ei Hattulassa ole kunnallista uima-/keilahallia tai golfkenttää. Miksi nyt pitää salibandy-/futsal-halli tässä taloudellisessa tilanteessa saada? Ja jos halli pitää saada, niin kannattaisi tehdä sitten kunnollinen eikä kuten Poltinahon salibandyhalli Hämeenlinnassa, jossa ei voida virallisia pelejä pelata.

    Hattulan talouden tasapainotus on tosiaan kiire. Talouden hoitoa on laiminlyöty jo edellisenä sekä nykyisenä valtuustokautena, jos edes talouden huippusuhdanteessa ei päästä nollatulokseen. Tosin jälkiviisastelu on aina helppoa, mutta historiassa pitää kuitenkin oppia. Jotain todellakin tarvitsee tehdä! Etelä-Hattulassa se on nyt tehty. Toivottavasti jatkossa ei kuitenkaan turvauduta uuteen veronäyrin nostoon…

    Ja mitä Kari Ventolan viimeiseen kysymykseen tulee, niin vaikka ylpeä hattulalaisuudestani olenkin, niin kyllä tällä pettymyksen hetkellä tulee väistämättä muitakin ajatuksia mieleen. Ei tässä kuitenkaan mistään Mommilasta kannata mallia ottaa. Nämä ajatukset lienee ohimeneviä ”suruajan” jälkeen, sillä ainakin tähän asti Etelä-Hattulassa on ollut todella hyvä elää – mukavasti maalla!

  2. avatar Kari Ventola sanoo:

    Kiitos Marko erinomaisesta kommentistasi. Olen monessa asiassa kanssasi samaa mieltä.

    Ymmärrän hyvin Sinun ja etelähattulalaisten pettymyksen tekemänne valtavan työmäärän jälkeen, kun valtuuston päätös ei ollut toivottu. Itsekin olen kokenut poliittisia tappioita. Olen lohduttanut itseäni, että ”joskus enemmistökin voi olla väärässä.” Uskon kanssasi, että Etelä-Hattulassa on jatkossakin hyvä elää – mukavasti maalla!

    Olemme täällä kunnan keskustassa ihailleet sitä aktiivisuutta, jota kyläläisiltä Etelä-Hattulassa löytyy. Teidän on syytä olla kuntalaisaktivismistanne ylpeitä.

    Olen ollut myötävaikuttamassa Kosken Pikkuväen ryhmäperhepäiväkodin syntyyn. Halusimme kuntaan muutakin kuin kunnan omaa päivähoitoa. Valitettavasti kunnan talous pakottaa nyt etsimään edullisimpia palveluiden toteutusvaihtoehtoja. Ei mielestäni ole poissuljettu vaihtoehto, ettei Pikkuväki voisi toimia jatkossakin. Toivottavasti saatte kustannusrakenteet kilpailukykyisiksi. Tällöin lähipalvelun tuottaminen voi jatkua teidän toimesta. Toinen vaihtoehto on se, että kunta tuottaa palvelun.

    Kunnan talous on saatava kuntoon. Meidän päättäjien on tässä asiassa syytä katsoa peiliin ja kantaa oma vastuumme. Vuoden 2009 budjettia valmisteltaessa pelkäsin sen johtavan tappiolliseen tulokseen. Poliittista voimaa ja uskallusta ei silloin, kunnallisvaalien alla, ollut riittävästi tunnustaa realismia. Toivottavasti kaikki päättäjät ovat nyt havahtuneet karuun todellisuuteen ja ovat valmiit tekemään korjausliikkeitä.

    Talousjohtajalla vahvistetaan osaltaan viranhaltijoiden talousosaamista. Organisaatiomme on ollut liian kevyt, jolloin taloudenpito ei ole pysynyt käsissä. Myös monet kehittämisasiat, esimerkiksi tuotteistaminen, ovat edelleen alkumetreillä.

    Liikunta luo kuntalaisille vireyttä ja on terveyttä edistävää toimintaa. Liikuntatilan vuokrauksen kohdalla oli vielä useita selvitettäviä kohtia, minkä vuoksi asia palautettiin kunnanhallituksen valmisteluun. Kaavailtu malli ei tässä tilanteessa ehkä ole paras mahdollinen Hattulalle. Mitä todella liikuntahalliasiassa päätetään, ratkeaa myöhemmin.

    Kun maata nyt oli tarjolla ja kunnan tonttivaranto on vähissä, maakaupat ovat järkevää kunnan kehittämistä. Tonttien osto kuitenkin antaa, kuntalaisille ristiriitaisen kuvan kunnan taloudesta, kuten mainitsit.

    Rakennetaan edelleen yhdessä itsenäistä Hattulaa ja parempaa tulevaisuutta kuntalaisten parhaaksi.

  3. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Kari ja Marko!
    En ota kantaa hattulalaisten kunnallispolittiikkaan, mutta päätöksentekoon kylläkin. Yhteisissä asioissa on otettava kantaa painopistealueisiin ja tulevaisuuden näkymiin. Yritys tai kunta on tuhoon tuomittu, jos se ei kykene muuttuvissa olosuhteissa päätöksiin. Ne voivat olla hyviä tai huonoja, niitä voidaan muuttaa, mutta joku kuva tai visio pitää tulevaisuudesta olla.
    Mielestäni Hattula on pärjännyt tähän mennessä ihan hyvin.
    Hauskaa kesää molemmille t. Hessu K.

  4. avatar Raili Kajaste sanoo:

    Jatkaisin keskustelua Hattulan kyläkoulujen lakkauttamisesta toteamalla aluksi, samoin kuin ulkoministerimme Alexander Stubb tänään television iltauutisissa, että Suomi on ensisijaisesti oikeusvaltio. Kunnallisessa päätöksenteossa tunteet ovat tunteita ja talous taloutta. Mutta tällä kertaa taisi laillisuusvelvoitteet kuntalaisten kuulemisesta päätöksenteon tuoksinassa unohtua. Tietääkseni Hattula ei ole saanut mitään erivapauksia kuntalainsäädännön toteuttamisessa. Kannatan oikeusvaltion periaatteita ja enkä aio purematta niellä sitä että julkista kuulemisoikeuttani on ko asiassa loukattu.

Jätä kommentti

css.php