Seudun paras lukio

Lukioita verrataan mielellään laudaturylioppilaiden määrillä. Tapa on helppo, mutta ei anna oikeaa kuvaa opetuksen laadusta. Tällä tavalla vertaamalla mm. pääkaupunkiseudun eliittikoulut menestyvät. Kun pääsyvaatimukset kouluun ovat korkeat ja oppilasaines osaavaa, niin lopputuloskin on taattu.

Paras koulu oppilaan kannalta on se, joka tarjoaa parhaimmat elämisen eväät. Sitä voidaan mitata mielestäni kahdella eri tavalla: Joko oppilaiden osaamisen taso nousee eniten tai miten koulun jälkeen oppilaat sijoittuvat opiskelupaikkoihin parhaiten. Oppilaiden osaamisen tason nousua on vaikeaa, joskaan ei mahdotonta, mitata. Helpompaa on seurata oppilaiden sijoittumista jatko-opiskelupaikkoihin. Helsingin Sanomat on tehnyt tällaisen selvityksen: Ylioppilastutkinnon 2004-2006 suorittaneiden jatko-opinnot vuonna 2007. Selvityksessä tarkasteltiin yliopistoon ja ammattikorkeakouluihin päässeitten ylioppilaitten osuutta. Kun kyseessä on kolme vuoden seuranta, eivät tilapäiset heilahtelut vaikuta tuloksiin.

Suomen parhaimmaksi lukioksi näillä mittareilla 455 koulun joukossa todettiin Myllyharjun lukio Loviisasta.

Seutumme lukiot sijoittuvat seuraavasti:   

Sijoitus          Koulu             

Ylioppilaita  

Jatko-opiskelijoita         

 22. Parola 112

92,90 %

173. Lammi 113

86,70 %

224. HYK 152

85,50 %

236. Lyseo 264

84,80 %

290. Kauriala 310

82,60 %

303. Turenki 118

82,20 %

421. Tervakoski 45

71,10 %

Parolan lukion sijoitus on valtakunnallisesti erittäin hieno. Nykyisin korostetaan kovasti taloudellisuutta ja suuria yksiköitä. Siinä keskustelussa laatu helposti unohtuu. Tämän suuruutta ihailevan linjan mukaista ei ole, että kaksi maaseudun keskimääräistä pienempää lukiota päihittää kisassa kaupungin keskustan suuret koulut. Ehkä se selittää, että tämä lukiovertailu ei myöskään ylittänyt paikallisten medioiden uutiskynnystä.

Oppilaiden kannalta kilpailu koulujen paremmuudesta on kuitenkin hyvä asia. Uskon, että menestyksen takana on useita tekijöitä. Parolan ja Lammin lukioitten kokoisissa kouluissa opettajat vielä tuntevat oppilaansa. Opetus voi olla yksilöllisempää.

Uskon myös, että opettajien ja oppilaitten motivaatio voi olla näissä maaseutukouluissa parempi. On tarve näyttää muille, että me menestymme. Tällä tavalla lunastetaan elämisen oikeutus. Vastaavan ilmiön, yhteisöllisyyden ja tehokkuuden, nousun olen todennut teollisuudessa lopetettavan tuotantoyksikön kohdalla. Yhteinen vihollinen yhdistää.   

11 kommenttia artikkeliin “Seudun paras lukio”
  1. avatar iisakki sanoo:

    Terve,

    Mielenkiintoinen vertailu, mutta osuvampia johtopäätöksiä pystyy vetämään siitä, mikä on prosentti yliopistoihin pääsyn suhteen. Suomessa on – valitettavastikin – melkoista ylikapasiteettia ammattikorkeakoulupaikoissa, jolloin lukuisiin koulutusohjelmiin voi käytännössä vain ilmoittautua opiskelijaksi. Tällaiseen paikkaan pääsy ei siis ”vaadi” lukiokoulutukselta vielä juuri mitään.

    Listalla oli monia huippulukioita, esim. Ressun lukio, jolla oli jatko-opiskelupaikka vertailussa Parolaa huonompi tulos. Tämä johtuu siitä, että Ressusta valmistuneet hakevat lähes järjestään halutuimpiin yliopisto-opintoihin, pienten lukioiden opiskelijat ”tyytyvät” vähemmän hohdokkaisiinkin jatko-opinahjoihin.

    Parola, Lammi ja muut vertailussa hyvin menestyneet lukiot voivat kiittää tuloksesta todennäköisesti osaavaa opinto-ohjausta, ei niinkään opetuksen tai oppilasmateriaalin laatua.

  2. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Onnittelut Hattulaan.

    Teen oman tulkintani: korkean jatko-opiskelijaprosentin lukioissa on onnistuttu iskostuttamaan opiskelun tärkeys oppilaiden mieliin sekä luotu edellytykset läpäistä oppilaitosten sisäänpääsytestit. Tärkeitä asioita siksi, että tyhjäkäynnin sijaan nuoret hakeutuvat aktiivisesti jatko-opintoihin ja pääsevät sisään oppilaitoksiin.

    Tilastoa voi lukea myös peilikuvana. Osuudet ei-jatko-opiskelijoista ovat:
    – Parola 7,1 %
    – Lammi 13,3 %
    – HYK 14,5 %
    – Lyseo 15,2 %
    – Kauriala 17,4 %
    – Turenki 17,8
    – Tervakoski 28,9 %

    Näin tarkastellen Parolan onnistuminen tulee entistäkin selvemmin esiin.

  3. Miksei yläkouluja voisi rankata samalla tavalla? Ei sitä, kuinka moni menee jatko-opintoihin, vaan kuinka moni valmistuu ammattiin? Lukioon meneminen ja siellä pärjääminen ei voi olla nykymaailmassa ainoa hyvä asia. Eihän lukio sinänsä valmista vielä yhtään mihinkään.

    Lukio on lukutoukkien väliopiskelujen tanteretta. Fiksu voi olla niinkin, ettei halua vain lukea. Yläkoulusta pitää olla kanttia rohkaista myös ammatillisiin opintoihin. Nuoren tavoitteiden pitäisi olla tärkeämpiä kuin koulun tavoitteiden.

    Susanna (FM)

  4. avatar setämies sanoo:

    Rakas Iisakki, käytän yliopistoon pääsyvertauksesi kumoamiseen golf-vertausta. Mitä parempi tasoitus on pelurilla kanssa peluriinsa, sitä paremmin pitäisi pelurin kenttäkierros kiertää. Siis mitä kovempitasoisia lukiolaisia opiskelee lukiossa esim. Ressu, sitä enemmän suhteessa heikompitasoiseen lukioon, pitäisi näitä oppilaita päästä enemmän yliopistoon vaativille linjoille kuin heikosta lukiosta ylipäätään. Vai mitä? Eli pitäisi rankata lukiolaisten lähtötaso ja lopputulos kirjoituksissa sekä tietysti minkälaisen opiskelupaikan lukion jälkeen oppilas sai. Kysellä taustatietona esim. tekikö paljon lukion aikana töitä, kun vanhemmat eivät voineet sponsoroida kovasti lukion käyntiä…

  5. avatar Kari Jokinen sanoo:

    Yllättävää tuossa vertailussa oli Tervakosken huono sijoitus.

    Ehkä se johtuu huonommista mahdollisuuksista lähteä Riihimäelle tai Hämeenlinnaan. Mahdollisuuksia on, mutta vaiva on isompi.

    Muilla tuo vaihtoehtoinen mahdollisuus, käydä Tavastian tai (mikä se mahtaa riihimäellä olla) keskiasteen opintoja, on helpompi.

    Veikkaan, että tuo on selitys Tervakosken huonolle sijoitukselle.

    Oletan, etä Parolan hyvä sijoitus kertoo siitä, että opettajat ovat osanneet kertoa, millaisia paikkoja kannattaa hakea.
    Se kertoo hyvää tuosta koulusta.

  6. avatar Kari Ventola sanoo:

    Huomenta,

    Vertailuja voidaan tehdä monella tavalla. Iisakin ehdottama yliopisto-opiskelijoiden osuus on eräs vaihtoehto, mutta mielestäni se ei kuvaa nykyistä jatko-opiskelutilannetta. Valtaosa ylioppilaista opiskelee ammattikorkeakoulussa ja ”vain” 39 % yliopistoissa. Miksi arviointi pitäisi tehdä vähemmistön sijoittumisen perusteella?

    Jos tätä kriteeriä käytetään, HYK on paras (44 %). Kauriala ja Parola ovat samaa tasoa (38 %). Kaurialaan pääsyssä on keskiarvovaatimus 8, mutta Parolassa ei rajaa ole. Mitä tämä kertoo lukioiden opetuksesta, kun lopputulos on samaa tasoa?

    Seppo otti tässä esille tärkeän näkökulman. Nykyisin korostetaan nopeaa ammattiin valmistumista. Ovatko jotkut lukiot suuntautuneet niin voimakkaasti yliopistoihin, että ammattikorkeakoulun mahdollisuudet jäävät liikaa taka-alalle?

    En muuten usko, että hyvä tulos saavutettaisiin vain hyvällä opinto-ohjauksella. Tanja Kirjavaisen tutkimuksissa tehokkaissa kouluissa suhtautuminen opiskelijoihin oli huolehtivaa, henkilöstön väliset suhteet ammattimaiset, johtaminen ja päätöksenteko osallistuvaa ja opetussuunnitelmatyö koettiin tavaksi kehittää koulun toimintaa ja omaa työtä.

    Hänen tutkimuksessaan lukioiden oppilaskohtaisilla kustannuksilla ei ollut vaikutusta opiskelijoiden koulumenestykseen. Lukiot, joissa opinnot kestivät pidempään ja ylioppilastutkintoa hajautettiin enemmän, suoriutuivat ylioppilastutkinnosta muita heikommin arvosanoin. Tärkeimmät ylioppilaskirjoitusmenestykseen vaikuttavat tekijät olivat aiempi koulumenestys ja vanhempien sosioekonominen asema. (Essays on the efficiency of schools and student achievement, VATT, 2009)

  7. avatar Timo Koskinen sanoo:

    Hienoa päivää!
    Tervehdys täältäTTS:stä (Työtehoseura/Rajamäki). Työskentelen aikuisopiskelijoiden kanssa, jotka ovat pääsääntöisesti ammatinvaihtajia. Oravanpyörästä pois ja uusi elämä uuden ammatin myötä, sitä mahdollisuutta tarjoamme.
    Edellisellä koulutuksella on suuri vaikutus siihen mitenkä opiskelija orientoituu uuteen koulutukseen. Toki myös opiskeluista kulunut aika vaikuttaa mutta ei niin paljon. Ammattikoulun aloitusikä on monelle liian alhainen eikä lukioaikakaan kirkasta kaikille vain yhtä oikeaa suuntaa, siksi on tärkeää, että elämän ikäinen oppiminen (opiskelu) on tullut hyväksytyksi ohjenuoraksi yhteiskunnassamme.
    Mielestäni ei ole oleellista erottaa jatkokoulutuksena amk:a yliopisto-opetuksesta, sillä molempia tarvitaan ja näiden keskeistä työnjakoa jatkuvasti selvitetään. Oleellisena sen sijaan näen, että nuoret valitsevat haastavan opintouran kun lukio-oppimisen taidot ovat vielä tuoreessa muistissa ja tässä valossa olen hyvin ylpeä Parolan lukion onnistumisesta tuolla Karin esiintuomalla listauksella. Tulos vahvistaa myös omia ajatuksiani pitää lukion tason kehittämistä Hattulan ykköstavoitteena sivistystoimessa.

    Koskisen Timppa, sivistyslautakunnan pj, Hattula

  8. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Tervehdys!
    Menestymistä koulutuksessa voi esittää monella mielenkiintoisella tavalla.
    Aikoinaan vertailin Hattulan ja Kalvolan verotuloja keskenään, ja hattulalainen maksoi kotikuntaansa enemmän veroa, vaikka heillä oli vero-% 1½ yksikköä alhaisempi. Hattulassa oli ja on korkeampi asukkaiden koulutustaso. Ehkä koulutettujen ihmisten houkuttelu oli myös tehokkaampaa kuin Kalvolassa.
    Voidaanko siis ajatella, että 25-vuotias työtön maisteri tuottaa lopulta kunnalleen paremmin kuin samanikäinen sekatyömies, joka on jo 8 vuotta pitänyt korkokeppiä kaivurin kuopassa. Kaveri ei ole saanut yhteiskunnan tukea koulutukseen peruskoulun jälkeen, vaan on maksanut vähän veroja.
    Vanhassa maailmassa korkea koulutus toi korkeat tulot, mutta onko se enää varmaa. Oma lukunsa ovat sitten nämä pudokkaat, joita ei kiinnosta opiskelu eikä työnteko.
    Kommenttini tarkoitus on sanoa, ettei yliopistoon pääseminen automaattisesti tuota korkeaa elintasoa ja toisaalta ruumiillisella työlläkin pärjää.
    Opiskellaan elämää t. Hessu K.

  9. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Ei siitä kauan ole kun Iisakki oli lopettamassa Lammin lukiota, taisi nyt syykin paljastua, sehän onkin kaupungin paras!
    Ja sitten odotelemaan lässylässyn selittelyä!

  10. avatar Jur.kand. sanoo:

    Kiemunki todisti ensi kolumneissaan valtuustoherraksi pääsynsä jälkeen, että Tampereen yliopistossa oli tapana ryypätä perjantaista tiistaihin ja sitten palata krapulaansa hoitamaan yliopistolle. Se siitä yliopisto-opintojen tehokkuudesta ja sopivuudesta ansiokkaan työelämän pohjaksi. Kolumnin antama tieto järkyttää yhä, vaikka nuoruudessa 1960-luvulla senkin yliopiston tutkinnon köyhänä pikapikaa suorittaneena tuli pistäydyttyä kuulussa juottola Tillikassa seuraamassa marraskuun tienoilla opiskelijoiden värväystä Yleen, opintolainan tultua ryypätyksi.

    Tällaiseenkö moraalittomaan touhuun siis myöhempinäkin vuosikymmeninä veronmaksajien rahoja on syydetty? Missä opetusministeriön valvontavastuu verotukiaisten käytöstä tuottamattomaan ”opiskeluun”? Helsingin yliopistossa ei edes pimeällä suomettuneisuuden 1970-luvulla vallankumousta opiskeltu.

  11. avatar Jur.kand. sanoo:

    Kouvolan yhteiskoulu tuli aikanaan maakuntakuuluksi siitä, että silloin kolme vuosikymmentäkin takaperin lukiosta lähti jopa 18 000 markkaa maksaneelle vaihto-oppilasvuodelle Yhdysvaltoihin kymmeniä lukiolaisia, lainarahalla useimmat, opintolainaa ei toki saanut, palaten jenkkiylioppilaina (graduation) ja suorittaen päälle suomalaisen ylioppilastutkinnon. Monilla mummot ja papat kaivoivat kuvettaan ahkeran lapsenlapsensa eteen. Kuin puolivitsinä kulki, että saman tien varusmiespalveluksen päätyttyä reservinupseeritutkinnon päälle vielä suorittivat silloin kolmivuotisen kadettikoulun, approbaturarvosanoineen kasvatustieteessä ja matematiikassa Helsingin yliopistossa. Johan löytyi distinktiota, erottumista. Totta, pojilla (huom. pojilla siis, tytöt eivät tohtineet hypätä tuntemattomaan) on oma yhdistyksensäkin ja keski-iässäkin erottuvat (distinktio) työelämähaasteissaan kunniakkaasti. Rehellisyyden nimessä todettakoon, että yhteiskoulun miesrehtori oli ns. suuri sielu, joka valoi oppilaisiin uskoa paremmasta tulevaisuudesta. Evakot olivat muuten ahkerimmat lapsensa maailmalle lähettäjät. Kun oli selätetty sota, selätetään suuren maailman haasteetkin, oli tapana sanoa. Sitä paitsi rautatieristeykseen Kouvolaan oli aina tultu muualta ja sieltä halukkaasti siirrytty rintamaille ja maailmalle.

Vastaa käyttäjälle setämies Peruuta vastaus

css.php