Heikko, heikompi, heikoin

Suomen Kuvalehti teetti selvityksen maamme kuntien taloudesta. Selvityksessä kunnat luokiteltiin omavaraisuusasteen, joka mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäimellä, sekä kertyneen yli-/alijäämän perusteella. Selvityksessä kunnat todettiin yllättävän velkaisiksi. Kasvu on vaatinut investointeja, jotka on hoidettu velkarahalla.

Hämeenlinnan seudun kunnilla voisi näiden lukujen valossa mennä taloudellisesti paremminkin. Hämeenlinna ja Janakkala ovat kuntien keskikastia. Omavaraisuusaste on tyydyttävä ja taseessa on vielä hieman ylijäämää. Kuntien asema on selvityksessä kuitenkin nimetty pessimistisesti ”Näköpiirissä heikkenevää”.

Hattulalla, joka kuuluu toiseksi heikoimpaan luokkaan ”Velkalastissa”, ei mene edes näin hyvin. Omavaraisuudella mitaten se on kuntien heikoimmassa neljänneksessä. Ylijäämää on vielä, mutta pian sekin on syöty.

Miksi tähän on tultu?

Yhteisestä taloudesta huolehtimisen luulisi olevan päättäjien tärkeimpiä tehtäviä. Jos talous ei ole kunnossa, emme voi tuottaa hyvinvointipalveluitakaan. Kunnan talous tuntuu kuitenkin olevan Hattulan päättäjille etäinen tai vaikea asia, vaikka he viimekädessä kantavat siitä vastuun.  

Poliitikkojen enemmistö, joka demokratiassa tekee päätökset, ei ilmeisesti ole riittävästi sitoutunut terveen talouden hoitoon. Hattulassa tasapainoinen talous on kirjattu ensimmäisenä talousasiana kunnan kehittämisohjelmaan, mutta käytännön toiminta on ollut aivan jotain muuta.

On tehty ”Toivotaan – toivotaan”-budjetteja ja uskoteltu, että meillä menee hyvin. Tulot eivät aina ole riittäneet edes juokseviin menoihin. Myös poistot ovat tällöin jääneet kattamatta. Tämä on johtanut kunnan jatkuvaan velkaantumiseen. Emme me yksityistaloudessakaan ota jatkuvasti velkaa vaan sopeutamme tulot ja menot keskenään. 

Veroprosenttia olisi pitänyt tarkistaa jo aikaisemmin, mutta poliittista tahtoa ei siihen löytynyt. Kun joku poliitikko vielä tällaisessa tilanteessa viestittää, että Hattulalla menee hyvin, se luo aivan väärän mielikuvan muille päättäjille.

Viranhaltijan vastuu

Hyvän budjetointi lähtee viranhaltijoista. He tietävät käytännön toiminnan ja laativat budjetin pohjan. Hattulan valtuusto käsittelee keskiviikon kokouksessaan lisäbudjettia.

Osa tarvittavista tulevista tarkistuksista oli jo tiedossa varsinaista budjettia tehtäessä. Osa muutoksista johtuu ilmeisesti budjetointivirheistä. Sivistystoimessa palkkoja on budjetoitu liian vähän. Haluttiinko päästä kunnanhallituksen tiukkaan raamiin ja unohdettiin ”vahingossa” menoja? Toivottavasti ei.

Terve taloudenpito lähtee viranhaltijoiden toiminnasta ja sitoutumisesta. Heidän on tuotettava oikeaa tietoa päättäjille. Jos budjetti ei näytä toteutuvan, heidän on ajoissa reagoitava ja tuotava asia päättäjille käsittelyyn tarvittavine toimenpide-ehdotuksineen.

Hattulassa tämä sitoutuminen ei mielestäni ole ollut riittävää. Optimistiset budjetit eivät ole toteutuneet ja tappiota on tehty. Veroprosenttia on esitetty pidettäväksi alhaalla. Korjaaviin toimenpiteisiin, jotka ovat poliittisesti hankalia, on tartuttu hitaasti. Lopputuloksena on vain kunnan velkaantuminen. Elämme nyt velaksi tulevien sukupolvien kustannuksella.

Laiva kääntyy

Nykyisen kunnanhallituksen puheenjohtaja on ryhtynyt reivaamaan Hattulan talouskurssia kiitettävällä tavalla. Kurssimuutos on pakottanut myös virkamiesjohdon uuteen ajatteluun ja työskentelyyn. Talouskysymykset ovat uudella tavalla esillä. Muutos etenee kuitenkin hitaasti, mutta toivottavasti varmasti. Itsenäisyydelle ei ole edellytyksiä, jos talous ei ole kunnossa.

Suuri yksittäinen Hattulaa velkaannuttanut kysymys on Pappilanniemen kiinteistö. Se on edelleen vajaakäytössä tuottamattomana. Toimivan johdon ajatukset kiinteistön käyttämisestä ovat vaihdelleet kuin tuuliviiri. Välillä sitä on jalostettu kunnan käyttöön ja välillä myyty. Joskus ostajan lupaama hinta on ollut korkea, joskus merkittävästi alempi. Nyt olisi jo korkea aika saada tarpeettomat tilat tuottamaan tai myydä ne pois.      

Jätä kommentti

css.php