Minne menet seutuyhteistyö?

Seudun valtuutetut istuivat viime viikolla päivän seminaarissa pohtimassa Hämeenlinnan seudun tulevaisuutta. Osanottajat olivat selvästi tulleet erilaisin odotuksin tilaisuuteen. Tietty ennakkoasenne ja varautuneisuus kuulsi puheenvuoroissa. Janakkalan ja Hattulan edustajat liputtivat itsenäisyyden ja yhteistyön puolesta. Hämeenlinnan valtuuston puheenjohtaja oli tulevaisuuden visiossaan jo pyyhkinyt Hattulan pois seudun kuntakartalta. Onkohan se kaikkien kaupungin poliitikkojen kanta? Onneksi tulevaisuuden ennustaminen todettiin Santtu von Bruunin alustuksessa vaikeaksi asiaksi, jossa sattuu suuriakin virheitä. Kaikkia uusia mahdollisuuksia kun ei nähdä.

Seminaarin henki oli kuitenkin hyvä. Osanottajien mielestä seutuyhteistyötä tarvitaan. Sitä voidaan ja pitää vielä tiivistää. Keskustelua seudun kehittämisestä kaivataan lisää.

Professori Pentti Meklin osoitti alustuksessaan selvästi, että suuruuden ekonomia ei toimi kuntataloudessa suoraviivaisesti. Pienikin palvelun tuottaja voi olla kilpailukykyinen. Asia ei sinänsä ole uusi. Se on ollut ainakin Hattulassa tiedossa, kun kuntaliitoksista keskusteltiin. Positiivisena seikkana on kuitenkin todettava, että nyt seudulla puhutaan palvelujen kehittämisestä. Aikanaan seudun kehittämiskeskustelun tavoite oli yksipuolisesti vain kuntaliitos. Keskustelu on nyt tullut Hattulan esittämälle uralle.

Kummankin hyödyttävä

Onnistunut yhteistyö niin pienissä kuin suurissakin asioissa edellyttää, että molemmat osapuolet hyötyvät siitä.

Hattulan perusturva on neuvotellut eräiden palveluiden ostamisesta Hämeenlinnasta. Kauppoja ei taida kuitenkaan syntyä, kun tarjous on merkittävästi kalliimpi kuin itse tuotetut palvelut. Palvelun tuottajan kustannusrakenteiden on oltava kilpailukykyiset, jotta kaupat syntyy. Tuotteita ei myöskään pidä ylihinnoitella. Ostaja voi maksaa jonkin verran korkeampaa hinta, jos saa laadullisesti parempaa palvelua tai voi järkevöittää muutoin omaa toimintaansa ostopalvelujen avulla. Samat markkinatalouden lait toimivat niin kunta- kuin yritystaloudessakin.

Haasteita palveluiden kehittämisessä riittää. Solmujen aukaisemiseksi on esitetty selvitysmiehen asettamista. Vähintään tällaista ratkaisua tarvitaan, sillä niin erilaisia ovat esimerkiksi terveydenhuollon rakenteet. Hämeenlinna toimii tilaaja-tuottaja- sekä elinkaarimalleilla. Jankkala-Hattula työskentelevät perinteisemmän mallin puitteissa. Janakkalassa sosiaalitoimi ja terveydenhoito ovat pitkään olleet integroidut. Hattula taas ostaa kaikki terveydenhuollon palvelut. Ilman selvityksiä ja uusien toimintamallien luomista, ei uutta rakennetta voida luoda.

Yhteistyötä voidaan tiivistää. Keskusteluilla on rakennettava keskinäistä luottamusta ja haettava yhteistyön linjaa. Kokemus osoittaa, että muutokset etenevät valitettavan hitaasti. Julkisessa päätöksenteossa päättäjien vaihtuminen määrävuosin tuo oman hankaluutensa. Nyt kannattaisi valita kehittämiskohteeksi joku konkreettinen palvelu, jossa pienten askelten politiikalla saadaan myönteisiä tuloksia. Se vahvistaa uskoa yhteistyön voimaan tulevaisuudessa.     

16 kommenttia artikkeliin “Minne menet seutuyhteistyö?”
  1. avatar Teija Vekka-Pirhonen sanoo:

    Hyvä kirjoitus Kari!

    Olen samaa mieltä, että pienesti liikkeelle. Vaihdanta kannattaa aina. Vaikka tässä ei oravannahkakauppaa käydäkään, ajattelen, että me pystymme tuottamaan joitain palveluita, mitkä HML:a voisi kiinnostaa ja samoin me voimme saada vastineeksi jotain.

  2. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Kari ynnä muut!

    Kunnissa suuruuden ekonomia ei aina toimi. Syynä on usein huono strateginen ja operatiivinen johtaminen. Joskus korkea kustannustaso johtuu – paitsi paremmasta laadusta – siitä, että kaupunki hoitaa valtaosan seudun vaikeista tapauksista monella toimialalla (esimerkiksi perusturva sosiaali- ym. tapauksista ja elinkeinotoimi työpaikoista), mikä vaatii paljon resursseja. Tuskin Pentti Meklin selvitti seminaarissa tällaisia syy- ja seuraussuhteita Hämeenlinnan seudun osalta, vaan hän puhui yleisellä tasolla.

    Jokainen kunnallisalan ammattilainen havaitsee jo pintapuolisen tarkastelun perusteella, että Hämeenlinnan johtaminen ei ole tehokasta ja riittävän muutoshakuista. Toisaalta kaupunki on juridisesti nykytilanteen vanki.

    Kaupungin ylimpään konsernijohtoon tulisi nimetä (palkata?) veturiksi määräaikainen saneeraaja ja poliitikkojen tulisi antaa hänelle riittävät toimintavaltuudet. Rönsyjen ja kulujen karsiminen, tuottavuuden parantaminen jne. ehkä alkaisi tästä nykyistä paremmin. Nyt ollaan vain tekevinään näitä asioita tehokkaasti.

    Hämeenlinna pääsee irti muutaman vuoden kuluttua kuntaliitoksesta johtuvista sopimus- ym. velvoitteista. Siirtymävaiheen ajaksi kaupunki sai lisärasitteita ja valtionapujen vähennyksen. Hattulassakin pitää huomata tämä tosiasia.

    Minusta on Hölmölän tapaista toimintaa valtiolta, kun se sallii Hattulan toimivan itsenäisenä. Kunta elää lähes täydellisesti Hämeenlinnan siivellä ja osittain myös sen kustannuksella.

    Hattulassakin itsehallinnosta on toistaiseksi jäljellä vain se, että kunnanvaltuustolla on valta päättää olla liittymättä veturikaupunkiin.

  3. avatar Sari Rautio sanoo:

    Aamupäivää Raatihuoneelta!

    Kiitos Karille erinomaisen seminaarimme avaamisesta, luulen että ihan jokaiselle tuli silmiä avaavia näkemyksiä ja faktoja- tulevan päätöksenteon pohjaksi. Itselleni erityisesti kolahti Santtu v Bruunin loppuyhteenveto ja analyysi: ”Toiminnalliset kaupunkiseudut ovat pirstaloituneet itsenäisiin kuntiin ja sekalaisiin palveluyhteistyöjärjestelyihin” ja vielä eteenpäin: ”Pärjääminen ei riitä – tarvitaan menestyviä kaupunkiseutuja”
    Seminaarin yksi tavoite oli saada yhteistä kuvaa Suomen tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista sekä uhista.
    Leolle: olen kanssasi samaa mieltä ja ihan eri mieltä.
    Valtion toiminnasta samaa mieltä, ja uskon että siihen tulee muutos. Täysin eri mieltä siitä että miten tehokkaasti Hämeenlinnan kaupungin jättimäistä muutosta johdetaan. Mitataan millä hyvänsä mittarilla, meillä on erinomaisen dynaamista, tehokasta ja toimivaa johtamista, hyvät virkamiehet sekä sitoutuneet luottamushenkilöt tekemässä tiivistä yhteistyötä, joka on valtakunnallisestikin ainutlaatuisen hyvällä tasolla. Se ei tietty tarkoita etteikö aina voisi tehdä vielä paremmin, den som slutar att bli bättre, slutar att vara bra.

  4. avatar Leo Roivainen sanoo:

    No, jaa. Vielä vaan näyttää tuo vanha aatami olevan sisuksissa. Aikoinaan olen ollut hyvinkin toiveikas Hattulan ”pärjäämisen” (tuota sanaa pitäisi välttää). Pienissä kunnissa on etunsa, päätöksenteko toimii lähellä ja tuntuu kotoisammalta. Mitä suurempaan terveydenhuoltohalliin (satapäiseen) menen sitä yksinäisemmältä tunnen.
    Mielestäni tuossa seminaarissa unohdettiin ihminen (siis palvelujen saajan näkökulma) kokonaan, mutta tulihan nähtyä, miten kaukana ihmisistä mennään.
    Seutuyhteistyö näyttäisi kuitenkin taas lähtevän siemenestä itämään. Aika kauan sitä pitää kastella, että se hedelmää tuottaisi. Ehkä kasvattajatkin ehtivät vaihtua? Hattula ja Hämeenlinna toteuttavat nyt täysin toisistaan poikkeavaa strategiaa, joiden yhteensovittaminen tuottaa tuskaa. Selvitysmiehen ottamista kannatan ehdottomasti, muuten kone ei liikahda minnekkään. Tästä mies, jos siitä sopuun päästään, voi kyllä avata monia solmuja. Tässä näyttää suomuja olevan kaikkien osapuolien silmillä. Tuolla kolmannen sektorin puolella toimivana, voin sanoa, että me tulemme hyvin toimeen. Meitä ei rajoita kuntien rajat, eikä kuntalaisuus.

  5. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Sarille

    Kuntien johtaminen ei ole tehokasta jo sen vuoksi, koska valmistelussa ja päätöksenteossa joudutaan jatkuvasti tekemään kompromisseja. Tämä tosiasia merkitsee, että usein toteutetaan toiseksi tai kolmanneksi parasta vaihtoehtoa.

    Johtamisen tuloksissa Hämeenlinna pärjännee hyvin kuntien vertailussa. Ja varmasti menestyisi globaalissakin kilpailussa, koska kunnallishallintomme on maailmalla ihailun kohde.

    Kaupunki ei ole yritys. Mutta sitä voidaan ja tulisi johtaa yrityksen tapaan. Minusta Hämeenlinnassa ollaan tästä johtamistavasta kaukana.

  6. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moi Kari!
    Olen huomannut ilmiön kaiken matkaa, että jostain syystä Janakkala saa porskuttaa, mutta Hattula tulisi liittää Hämeenlinnaan. Toive ei ole toiminnallinen ja taloudellinen vaan henkinen.
    Yrittäkää löytää hattulalaiset jokin pilottihanke, jonka edut ovat kiistattomat hattulalaisille ja etenkin Hämeenlinnalle.
    Siitä se yhteistyö lähtee. Niinkuin on nähty, palveluiden oma tuottaminen ei ole tärkeää. Kimppakyydeistä voidaan sopia.
    Terv. Hessu K.

  7. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Karille kiitokset erinomaisen rakentavasta blogista.

    Sarille pieni huomautus: sanot että Hämeenlinnan asiat ovat ainutlaatuisen hyvällä tasolla mitattiin asioita millä mittarilla tahansa. Valtakunnalliset puolueettomat mittarit eivät tue kirjoittamaasi – rakas kaupunkimme on monessa tärkeässä asiassa valtakunnallisesti häntäpäässä. Tälle tosiasialle ei pidä ummistaa silmiään. Toki moni asia on hoidettu hyvinkin, mutta ei kaikki.

    Konkreettisin, eniten pitkällä aikavälillä taloudellista hyötyä ja toiminnallisia etuja tuottava toimiala on sosiaali- ja terveydenhuolto kaikkinensa. Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan yhteisenä tavoitteena soisi olevan ensinnäkin yhtenäisen vision luomisen tällä alalla ja sen jälkeen aktiivisen toimimisen kohti yhtenäistä toimintamallia. Tämä yhtenäisyys ei edellytä näiden kolmen kunnan yhteenliittymistä, koska sosiaali- ja terveyspiiri voi toimia myös kolmen kunnan yhteisenä.

  8. avatar Sari Rautio sanoo:

    Tervehdys, muutama kommentti:
    Leo R: olet oikeassa että ihminen pitää oikeasti saada siihen keskiöön, ja minusta juuri se on se syy miksi muutoksia on tehtävä.
    Seppo: en sanonut että kaikki, mutta johtaminen meillä on kunnossa. Kuten Leo L totesi, verrattaessa toisiin kuntiin, siis vastaaviin organisaatioihin, ollaan ihan mainiossa mallissa. Konserniohjauksessa on ihan hirveästi tekemistä- ohjeet on mutta että saadaan oikeasti käytäntöön.
    Ja vielä Seppo: juuri niin! Siksi esitin jo keväällä terveydenhuoltoon selvitysmiestä- siis jotakuta ulkopuolista joka katsoisi etäältä mikä olisi hyvä tapa toteuttaa. Nykyinen malli on kestämätön eikä ainakaan asiakaslähtöinen, pitkällä tähtäimellä.
    Samoin vielä kiitos tästä keskustelusta, jatketaan sitä!

  9. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Hessu!

    Jos Janakkalan valtuusto älyäisi tehdä viisaan rakennepäätöksen, kunta jaettaisiin kahtia: Turengin seutu Hämeenlinnaan ja Tervakosken seutu Riihimäkeen. Tällainen ajattelu on tietenkin utopiaa suomalaisessa demokratiassa, kun kunnan asukasluku on noin 17 000. Kuntaliitoksissa valtiolla (kuntaministerillä) tulisi olla valistuneen diktaattorin asema. Silloin säästettäisiin paljon euroja.

  10. avatar Laura Harju sanoo:

    Kuulkaas te vonkaajat ja kärttäjät; janakkalalaisena vanhuksena on halua edes sylkäistä Hämeenlinnaan päin.

    Pitäkää ne paisuntasäiliönne ja muut vanhuspilkkanne ihan ikiominanne, niin osuvat joskus vain omaan nilkkaanne.

  11. avatar Sari Rautio sanoo:

    Iltaa vielä, erityisesti Heikki, no ihan kun karttaa katsoo, niin asiaa enemmän tutkimattakin syntyy ajatus että onkohan tuo ihan järkevä kuvio?
    Kunnalla ei ole itseisarvoa, vaan se on olemassa kuntalaisiaan varten.
    Olennaista on kuitenkin että seutu on kokonaisuus ja mennään palvelurakenteessa eteenpäin.
    Että kaikilla vanhuksilla ja lapsilla- sekä sillä välillä olisi hyvä arki.

  12. avatar Kari Ventola sanoo:

    Hei kaikki,

    Leolle: En ymmärrä intoasi fuusioida Hattula. Kuntaliitos ei mielestäni ole itsetarkoitus, vaan tärkeintä on kuntalaisten laadukkaat palvelut.Siinä olemme onnistuneet. Saatamme hyötyä Hämeenlinnan läheisyydestä, mutta kyllä Hämeenlinnakin hyötyy Hattulasta. Työpaikkaliikennettä on puolin ja toisin. En tiedä, että eläisimme missään asiassa Hämeenlinnan kustannuksella. Kyllä mielestäni Hattulan valtuustolla on edelleen laajempi päätösvalta, mitä esitit.

    Pienessä kunnassa asiakas on lähempänä päättäjiä. Toiminta voi olla tehokkaampaa. Aikanaan laskin, että jos käyttäisimme perusturvaan yhtä paljon €/asukas kuin Hämeenlinna, niin veroprosenttia olisi nostettava 3 %-yksikköä. Kyllä tämä kertoo jotain myös toiminnan tehokkuudesta ja laadusta.

    En tunne Hämeenlinnan johtamistilannetta niin tarkasti, että voisin sitä kommentoida. Yhdyn kuitenkin Leon näkemykseen perusteluineen siitä, että kunnan johtaminen ei ole yhtä tehokasta kuin yrityksen.

    Sosiaali- ja terveydenhuollossa voimme joutua valtion toimesta siihen tilanteeseen, että rakenteita on seudulla tarkasteltava uudelleen Sepon esittämällä tavalla. Se on haasteellinen tehtävä. Yhteistyötä kannattaa käynnistää helpommissa kysymyksissä.

    Sarin kommenttiin Heikille (huuomorilla!): On järkevä kuvio – voin asua suomalaisten toiveen mukaisesti keskellä kaupunkia järven rannalla. 🙂

  13. avatar Sari Rautio sanoo:

    Huomenta Kari- ja asenne ratkaisee hankalatkin asiat, Sinulla se on kunnossa!
    Sari

  14. avatar ossia sanoo:

    Nyt on pakko pyytää tarkennusta. Miten kunnan asioissa voi olla paljon erilaisia epäselviä asioita ja talouskin ”kuralla” samaan aikaan, kun väitetään johtamisen kunnassa olevan kunnossa. Jotakin asiaa en ilmeisesti taaskaan hokaa?

  15. avatar Sari Rautio sanoo:

    Ossi,
    kääntäisin tuon asettamasi kysymyksen niinpäin että väitetään olevan epäselviä asioita ja väitetään talouden olevan kuralla. Kohtuullisen hyvin perehtyneenä väitän että nuo väitteet eivät pidä paikkaansa ja väitän että johtaminen on muutoskunnaksi hyvällä mallilla. Edelleenkään en väitä että asiat ovat valmiita ja täydellisiä, mutta hallinnassa ja oikean suuntaisia.
    Parhain terkuin,
    Sari

  16. avatar Jur.kand. sanoo:

    Eduskuntavaalit lähestyvät. Riveiltä ja rivien väleiltä on edellä luettavissa keskinäisen kehumisen kerhon vaalipropagandaa. Samat kliseet toistuvat kerrasta toiseen. Kyllästyneisyydessä on äänestäjän parempi veäytyä näiden palstojen luvusta, varsinkin kun tuettava ehdokas vaihdokaspuolueineen on ollut valinkauhassa jo pitkään. Konservatiivista teekutsuliikettä Amerikan malliin alenevan verotuksen ja kevenevän hallinnon vaatimuksineen saataneen odottaa kuitenkin vaalien yli, jolleivat ns. vanhat puolueet broileripuheenjohtajineen kannatuksen koko ajan laskiessa panikoidu kyseiselle ohjelmalle.
    Vaan Amerikassakaan liike ei syntynyt itsetietoisen, vasemmistokallisteisen, Obamaa diggaavan, eurooppalaisuutta matkivan Washingtonin ympärille vaan työttömyyteen kyllästyneiden avioero-, peli- ja kasinokaupunkien Nevadan Renon ja Las Vegasin turhautuneiden asukkaiden aktiivisuudesta.

    1800-luvun suuri herätysliike lestadiolaisuus Lars Leevi Laestadiuksen johdolla lähti liikkeelle köyhien asiassa juuri Lapista. Ev.lut.kirkon nyt kuohuessa ja revetessä ns. Etelän median ja maallistuneiden puristuksessa lestadiolaisuuden renesanssia vaikkapa konservatiivisen teekutsuliikkeen hengessä melkein toivoo.

Jätä kommentti

css.php