Kehitysdynamiikka kadoksissa kunnissa

Jos ei tee mitään, ei tee virkavirhettäkään, toteaa vanha, kulunut sanonta. Jäin päivänä muutamana pohtimaan, miksi kehittämistyö on niin vaikeaa kunnissa. Päivittäiset rutiinit ja hallinnolliset päätökset kyllä rullaavat sujuvasti. Kynnys ryhtyä kehittämään toimintaprosesseja on korkea. Toimintaympäristön muuttuessa on tarvetta tarkastella myös toimintatapoja. Vaikka ennen on aina tehty tietyllä tavalla, ei toimintaa pidä automaattisesti jatkaa samalla tavalla. Joskus se ei edes ole mahdollista.

Oppia yritysmaailmasta

Yritysmaailmassa toiminnan onnistumista mitataan kuukausittain. Se pakottaa pysymään virkeänä. Yrittäjän leipä loppuu, jos toimintaympäristön muutoksiin ei kyetä sopeutumaan. Toimitusjohtajaa vaihdetaan, jos tulos ei tyydytä hallitusta.

Toisin on kunnallisella sektorilla. Työsuhteet jatkuvat ja verotusoikeus turvaa rahoituksen sekä toiminnan jatkumisen, vaikka palvelujen tuotanto ei olisi tehokasta. Tulorahoituksen loppuminen ei ole näköpiirissä aivan lähellä. Pitäisikö kehittämistyölle asettaa tavoitteet ja mittarit?

Viranhaltijat ovat vastuussa toiminnastaan päättäjille ja kuntalaisille. Jos palvelujen järjestäminen on tehotonta, yhteisiä veroeuroja haaskataan. Se johtaa tarpeettomasti korkeaan verotukseen.

Henkilökohtaiset ominaisuudet

Me ihmiset olemme luonnostaan turvallisuushakuisia. Toiminnan jatkuminen samalla tavalla on turvallista. Muutos on uusi, pelottava olotila. Tulevaisuus on silloin epävarma. Nykytilanteen säilyttäminen on mielessämme helposti paras vaihtoehto. Kehitystyö sisältää riskejä ja epävarmuutta, mutta ne on pystyttävä kantamaan.

Kuntien kehitysdynamiikkaan vaikuttaa oleellisesti kunnanjohtajan asennoituminen. Hänen johtamistyylinsä ja tavoitteensa heijastuu alaisiin. Jos ei edellytetä kehittämispanosta, ei sitä myöskään välttämättä tarvitse tehdä. Suuri vastuu on myös meillä päättäjillä. Meidän on asetettava toiminnalle tavoitteet ja edellytettävä kehitystyötä. Jos hyväksymme mukisematta toiminnan rutiinien jatkumisen ennallaan, ei muutosta myöskään tapahdu.

Merkittävä tekijä kehitystyössä on myös johtajien henkilökohtaiset ominaisuudet. Toiset ovat muutosagentteja, toiset toiminnan pyörittäjiä. Onnistuneessa organisaatiossa löytyy kehittäjiä ja toteuttajia. Oikeat ihmiset on nimitettävä oikeille paikoille. Onko julkiseen hallintoon valittu liian vähän kehityssuuntautuneita henkilöitä, jos kehitystyö ei toimi?

Kuuluu toimenkuvaan

Kehitystyö kuuluu mielestäni jokaisen johdossa työskentelevän toimenkuvaan. Sen osuus normaalista työmäärästä vaihtelee. Mitä korkeammalla tasolla organisaatiossa henkilö työskentelee, sen suurempi osuus hänen työstään pitäisi olla tulevaisuuteen suuntautunutta. Kehittäminen on nähtävä yhtenä osana henkilön toimenkuvaa, ei erillisenä projektina, johon hankitaan ulkopuolisia resursseja.  

Toiminataympäristö muuttuu nykyisin nopeasti. Se pakottaa myös organisaatioita muuttumaan. Kunnissakin on totuttava ajatukseen, että vain muutos on pysyvä olotila.

Ps. 
Selvyyden vuoksi mainittakoon, että blogin aihe ei syntynyt Hämeenlinnasta, joka on ideoinut ja organisoinut koko palvelutuotantonsa uuteen uskoon. 

6 kommenttia artikkeliin “Kehitysdynamiikka kadoksissa kunnissa”
  1. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Kari!

    Kunnassa valta on kunnanvaltuustolla ja -hallituksella. Jos niissä ei ole ryhtiä ja osaamista, valta luisuu virkamiehille, etenkin kunnanjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille.

    Useimmissa kunnissa on pahana puutteena se, että poliitikkojen tavoitteet harittavat aivan liian usein eri suuntiin. Yritysmaailmassa omistajat tavoittelevat yhtä pistettä. Se on voiton maksimointi tai optimointi.

    Kunnan kehitysdynamiikan puutteita tulee etsiä ensin poliitikoista. Erityisesti eliitistä, johon yleensä kuuluu 5-6 henkilöä. Kun siellä puutteet on korjattu, on kunnan johtoryhmän puutteiden korjaamisen vuoro.

    Organisoinnissa on muistettava, että vastuut ja oikeudet tulee olla kaikilla toimeenpanotasoilla balanssissa. Nykyisin pääsääntöisesti johtavilla virkamiehillä ei ole riittävästi oikeuksia vastuiden hoitamiseen.

    Tässä sinulle aktiivipoliitikkona muutamia asioita pohdittavaksi.

  2. Hyvää tekstiä, asiaa ja pohdintaa Kari. ”Sisäisen” yrittäjyyden malli kaikessa työn tekemisessä, myös kuntasektorilla, on ensiarvoisen tärkeä onnistumisen edellytys. Päättäjällä ja kuntien työntekijöillä pitää olla kirkkaana mielessä tavoite – kenelle ja miksi töitä tehdään ja mitä tavoitellaan.

  3. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Terve Kari!
    Pohdiskelusi palautti mieleeni ajan asuinkunnassani, jonka uunituore kunnanjohtaja avasi jumiutuneet akkunat ja rajat uudistuksille.
    Kauan sitä tuuletusta eivät poliittiset vanhoilliset katselleet.
    Kyvykkään kunnanjohtajan ei kannattanut jäädä taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Hän lähti.
    Olen ällistyneenä seurannut ko. kunnan uuden johtajan säästötoimia.
    Valot pois pimeänä aikana kadun varsilta. Samaa säästöä yritettiin jo kymmenisen vuotta sitten. Säästöt osoittautuivat jo silloin kalliimmiksi.
    Sitkeää ja sikiävää on virkamiesten ja poliitikkojen välinen matsi virheitä kierrättäessään.
    T. Riitta

  4. avatar sarirautio sanoo:

    Morjens sinne Hattulaan!
    Täytyy sanoa että meillä on kyllä ketterä ja innovatiivinen kaupunginjohtaja- ja väittäisin että koko johto. Vauhtia ja ajatuksia riittää, ja myös koko valtuusto on strategioiden kautta hyväksynyt ja ennen muuta ollut mukana rakentamassa linjaa.
    Hyvä oli oivalluksesi siitä, että kehittämiseen kuuluu myös aina riskinotto. Tätä eivät valitettavasti kaikki aina muista.
    Hyvä oli myös muistutus kehitystyön jatkuvuudesta ja että kehittäminen on parhaimmillaan ihan sitä normaalia arkista hommaa, eikä mitään erillistä.
    Jatketaan keskustelua!
    Sari, kehityspäällikkö;)

  5. avatar Kari Ventola sanoo:

    Tervehdys!
    Leo: Vyörytät vastuun päättäjille. Viime kädessä se niin onkin, mutta minä kuulutan aktiivisuutta myös toimivalta johdolta. Asetelma on vaikea, jos päättäjät esittävät kehittämistarpeita, mutta toimiva johto pyörittää vain normaalia hallintorutiinia. Mitään kehitystä ei silloin tapahdu ja maksajina ovat kuntalaiset!
    Olen kanssasi samaa mieltä poliitikkojen tavoitteiden erilaisuudesta. Olen kotikunnassani todennut, että kauniin kehittämissuunnitelman tavoitteet jokainen mieltää omalla tavallaan. Olen viime vuosina puhunut, että verbaaliset tavoitteet pitää muuttaa mitattaviksi ja sitoa budjettiin. Silloin jokainen päättäjä tietää mitä tavoitellaan ja voidaan todeta niiden saavuttaminen. Yritysmaailmassahan tavoitteet ovat mitattavissa tuloslaskelmassa ja taseessa.
    Sari N: Kunpa tuo sisäinen yrittäjyys saataisiin paremmin kukkimaa!
    Riitta: Hyvä esimerkki huonosti toimivista päättäjistä.
    Kehityspäällikkö Sari: Koskahan tulee se aika, jolloin kuntien organisaatioissa ymmärretään muutosten tarpeellisuus, eikä aina vai olla vastakarvaan?

  6. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Kari!

    Äänestäjät valitsevat poliitikot kunnan toiminnan suunnan näyttäjäksi, siis talon isännäksi. Poliitikkojen on pidettävä ohjat käsissään. Heidän ei tule luovuttaa keskeistä valtaa rengeille ja piioille.

    Kunnanjohtaja on isäntärenki, jolle on annettava kenkää, jollei hän kykene johtamaan strategian toteutusta sovitulla tavalla. Sama koskee alempia johtajia. Kunnissa päällikköjohtajia on käsiteltävä samaan tapaan kuin yrityksissä. Tämä onnistuu lakeja muuttamatta, kun vain niistä otetaan taitavasti kaikki irti.

    Tehokas kunnanjohtaja johtoryhmineen saa paljon hyvää aikaiseksi siinäkin tapauksessa, että poliittinen eliitti on hanurista. Mutta rajat tulevat aika nopeasti vastaan, jos valtuudet loppuvat.

    Hämeenlinnassa on ollut ainakin viimeiset 10 vuotta edistyksellinen poliittinen eliitti. Kun sen työrukkasena on ollut ammattitaitoinen ja idearikas ammattijohto, tulosta on syntynyt aika mukavasti. Sellaiset tämän päivän poliittiset toimijat kuten Kiemunki, Vekka, Rautio, Hassinen, Filatov, Kaloinen, Louhio-Järvinen, Arvio ja Viitaniemi ovat Hämeenlinnan kruunun jalokiviä. Luettelosta ehkä puuttuu muutama nimi. Tällaista jengiä ei löydy monesta Etelä-Suomen kaupungista.

Jätä kommentti

css.php