Pakkoruotsia vai kielitaitoa

Keskustelu pakkoruotsista pulpahtaa käyntiin säännöllisin väliajoin yhtä varmasti kuin korkki veden pinnalle. Eivät suomalaiset tarvitse enää pakkoruotsia vaan hyvää kielitaitoa. Pakko ei ole oikea tapa ajaa ruotsinkielen asemaa. Nuoret on motivoitava monipuoliseen kielten opiskeluun, mikä tukee myös ruotsin opiskelua.

Pakkoruotsia on perusteltu sillä, että väestömme kielellinen vähemmistö saisi palveluita omalla äidinkielellään. Tämä on väärä kuvitelma. Ei Sisä-Suomessa asuva, vain koulussa ruotsia lukenut viranhaltija pysty tositilanteessa puhumaan ruotsia, sillä niin harvoin hän sitä tarvitsee. Kokemuksesta tiedän, että rannikkoseudulta löytyy myös paljon paikallisia murteita, joita kouluruotsin perusteella on lähes mahdotonta ymmärtää. Teoreettinen kielitaito ei siinä auta.

Historia ja globalisaatio 

Ruotsin opiskelulle on vankat perinteet maamme kaksikielisyydessä. Sivistys ja vauraus ovat tulleet maahamme Ruotsin kautta. Ruotsinkieliset suvut ovat olleet merkittäviä vaikuttajia maamme talouselämässä. Kansainvälistyminen tapahtui aikanaan Ruotsin kautta. Vielä 1980-luvulla todettiin, että Ruotsia on pidettävä Suomen kotimarkkina-alueena.

Tänä päivänä maailma on muuttunut. Globalisaatio ja EU ovat tuoneet uudet kuviot. Skandinavian maat ovat tärkeitä kauppakumppaneita, mutta päämarkkinat ovat muualla. Tarvitaan muita kieliä.

Mitä tarvitsen 

Murrosikäinen ei välttämättä osaa valita, mitä valmiuksia hän elämässään tarvitsee. Itse aikanaan ollessani matematiikan linjalla totesin, että kieliä en tarvitse. Motivaatio kielten opiskeluun puuttui. Silloiset opetusmenetelmät ja oppikirjan puute olivat tehokas tapa sammuttaa koulupojan vähäinenkin kiinnostus kieliin. Ruotsin opiskeluun lopulta innostuin kiitos hyvän, arvostetun opettajamme. Tulokset olivat myös erinomaiset. Englannin hoidin vasemmalla kädellä ja jälki oli sen mukaista. Saksasta olen todennut, että jätin lyhyen saksan lukematta.

Kielitaitoa tarvitsin elämässäni yllättävän pian. Opintojeni puolessa välissä lähdin Ruotsiin harjoitteluun. Vahva sanavarasto antoi hyvän pohjan käytännön kielitaidon harjoitteluun. Työssäni olen tarvinnut englantia. Kun koulupohja ei ollut riittävä, se on vaatinut jatko-opiskelua.

Nykyisillä nuorilla on paljon paremmat mahdollisuudet kielten opiskeluun ja kielitaidon harjoittamiseen kuin minulla. Kielitaito rikastuttaa elämää ja on myös pääomaa, josta on hyötyä työelämässä. Se tarjoaa hyvä mahdollisuuksia työtehtävissä. 

Monipuolista kielitaitoa 

Englannista on tullut valtakieli, mutta muitakaan kieliä ei pidä unohtaa. Ruotsiakin tarvitaan. Koin aika outona, kun suomalaiset pitivät ruotsalaisten kanssa neuvottelua. Keskustelukieli oli englanti. Neuvottelutilanne oli tosin tasapuolinen, kun kumpikin osapuoli joutui käyttämään vierasta kieltä. 

Venäjää luetaan nykyisin aivan liian vähän, koska jatkossa sen osaajia tarvitaan enemmän taloudellisen yhteistyön kasvaessa. Itse olin aikanaan rekrytoimassa saksaa puhuvaa insinööriä. Se oli kuin neulan etsimistä heinäsuovasta, kun englanti on tekniikan kieli.

Maailman taloudellinen valta on siirtymässä Aasiaan. Siinä kehityksessä ei ole haittaa esimerkiksi kiinan tai japanin kielien osaamisesta.

Hyvää Uutta Vuotta!  Gått Nytt År!  Happy New Year!

Jätä kommentti

css.php