Nyt on kevät!

Viime viikolla torstaiaamuani ilahdutti Mierolan virrassa uiskenteleva yksinäinen laulujoutsen. Jään keskellä oleva sula ei ollut iso, muutaman neliön suuruinen. Se kuitenkin tarjosi levähdyspaikan kevään ensi airueelle.

Kansallislintumme laulujoutsen on aina upea ilmestys. Puhtaan valkeat höyhenet, keltainen nokka, jossa musta kärki. Valkoinen on näkyvä, mutta hyvä suojaväri aikaisin keväällä saapuvalle linnulle. Lepäävää lintua on vaikea erottaa muista valkoisista lumipaakuista.

Laulujoutsenen tarina on kiehtoa. Kuusikymmentä vuotta sitten laji oli maassamme kuolemassa sukupuuttoon. Muutama harva pari pesi Lapissa. Lintua myös metsästettiin. Eläinlääkäri, luonnon ystävä ja kirjailija Yrjö Kokko aloitti työn joutsenen hyväksi. Hän kirjoitti kirjan Laulujoutsen.

Tuo kirja herätti minunkin kiinnostukseni luontoon. Lintujen tarkkailun alotini kouluaikana. Tuolloin joutsen oli vielä harvinainen. Muistan vieläkin elävästi, miten näin eräänä pääsiäisenä 12 joutsenen parven lentävän Mierolan yli pohjoiseen. Se oli silloin todella sykähdyttävä kokemus.

Tänä päivänä joutsenet ovat onneksi yleistyneet. Nyt niitä pesii myös Etelä-Suomessa, Hattulassakin.

Lintujen keväinen muutto on mahtava näytelmä. Se kertoo vahvasti luonnon kiertokulusta. Nyt kannattaa seurata kevään edistymisen merkkejä luonnossa.  

Jätä kommentti

css.php