Parola hiipuva kylä?

Lauantaisessa Hämeen Sanomissa kirjoitettiin kuihtuvista kylistä. Parola oli jutussa luokiteltu hiipuvaksi kyläksi. Kun perusteita ei mainittu, en tiedä, miten tähän tulokseen on tultu. En kyllä itse tunnista hiipumista.

Jutussa viitataan siihen, että Parola ei olisi kehittynyt viime vuosina. Kieltämättä Hattulan kasvua on tietoisesti suunnattu muille alueille. Kunta on kaavoittanut ja myynyt omistamiaan maita Pekolassa, Rahkoilassa ja Lepaalla. Lisäksi haja-asutusalueilla on rakentaminen ollut vilkasta.

Tilanne on kuitenkin tänä päivänä selvästi muuttunut. Parolaan nousi uusi kerrostalo. Seuraavasta uudesta kerrostalosta on jo huoneistoja varattu niin runsaasti, että rakentaminen voi lähteä heti käyntiin, kun lupa-asiat järjestyvät. Kotirinteen alueelle Parolaan on kaavoitettu pientaloja. Alue riittää useiksi vuosiksi. Kaavoituksella ollaan keskustaajamaa edelleen tiivistämässä ja luomassa uusia rakennuspaikkoja. Nämä toimenpiteet eivät mitenkään tue hiipumisen väitettä.

Lehti väittää parin pankin lopettaneen toimintansa. Vain kansainvälinen liikepankki lopetti konttorinsa toiminnan, kun se ei menestynyt paikallisen osuuspankin kanssa kilpailussa. Toisaalta paikallinen säästöpankki on tullut tilalle. Kaksi pankkiryhmittymää tarjoaa hattulalaisille edelleen lähipalveluita.

Taajaman elinvoimasta kertoo sekin, että Parolan koulu on täynnä oppilaita. Muutkin kunnalliset palvelut, mm. päivähoito, ovat kehittyneet ja laajentuneet kunnan keskustassa.

Palvelurakenteessa tapahtui kieltämättä hetkellinen, pieni notkahdus, kun Tiiriön palvelut valmistuivat. Parolasta hävisi valokuvausliike ja Hattulan kelloseppä muutti Tiiriöön. Kuitenkin tänä päivänä löytyy edelleen myös erikoisliikkeitä mm. apteekki, kukkakuppa, polkupyöräliike, hautaustoimisto, työterveyshuolto yms.. Asiakaspotentiaalista kertoo kolmen vähittäiskauppaketjun palvelut. K-ryhmä laajentaa toimintaansa, mikä viestii uskosta tulevaisuuteen.   

En todellakaan tunnista Parolassa hiipumisen vaan kehittymisen ja kasvun merkkejä. Toivoisin, että lehti kirjoittaisi Hattulasta edes objektiivisesti, vaikka se ei aikanaan lähtenyt kuntaliitokseen mukaan.  

5 kommenttia artikkeliin “Parola hiipuva kylä?”
  1. avatar pieni porukka sanoo:

    Hyvä Kari Ventola,

    Kyllä se nyt vaan on niin, että Tapani, Juha, Tapio ja Iisakki ovat vieläkin ihan raivona sille Martti Puralle, kun ei suostunut liitostumaan! Turhaa te lehteä siitä mollaatte, se on tosi ikävässä litistyksessä.
    Sitä paitsi, ei Jore, eikä Harakaan oo vielä leppynyt.

    Jos teillä on jotain asiaa siitä vielä, niin soita siitä Sarille, ihkuu…..

    😉

  2. avatar Iso jengi sanoo:

    Vaikutti muutenkin erikoiselta tuo luokittelu, perustuukohan se johonkin yhtenäiseen kriteeristöön? Hauholla 2 pankkikonttoria tekee elävän kylän, Parolassa ja Oitissa ei. Jäi sellainen olo, että juttu kertoi enemmän kirjoittajasta kuin kohteesta.

  3. avatar Jur.kand. sanoo:

    Parola oli ihastuttava paikka jo vuonna 1962, kun nuorena avioparina, 24- ja 23-vuotiaina rakensimme valkoisen omakotitalomme, Hämeen ensimmäisen Siporex-talon Parolan Myllytielle, vastapäätä pientä tehdasta, toimiala ei muistu enää mieleen. Seuraavana vuonna syntyi esikoisemme. Oma virkani oli Hämeenlinnassa ja miehellä Parolan ErPionK:ssa. Kolmen vuoden perästä muutimme Tampereelle jatko-opintojen perässä molemmat, itse Tampereen yliopistoon ja edelleen Helsingin yliopistoon ja aviomieheni opintovapaata saaneena Tampereen Tekuun.
    Parolan vuodet merkitsevät itselleni lämpimiä muistoja. Palvelut olivat lähellä ja ulkoilumahdollisuudet mainiot. Niin lienee kai yhä, 50 vuoden jälkeen. Tuskinpa liitos Hämeenlinnaan vuoden 2009 alusta olisi merkinnyt muuta kuin kuntaitsenäisyyden ja -omaleimaisuuden menetystä ja palvelujen alasajoa. Sen itsenäisyyden puolesta kannattaa edelleen taistella.

  4. avatar Jur.kand. sanoo:

    Taannoin lehdistössä mainittiin Hattulan ansiotulotaso, siis palkkatulo- ja ansioeläketaso Hämeen korkeimmaksi, kiitos Parolaankin ja vapaa-aikanaan lähijärville asettuneiden valtion sotilaspalkkalaisten ja runsaslukuisten Valtiokonttorin eläkeläisten. Miksi siis hattulalaisten pitäisi lähteä maksamaan syksyllä framille tuotavia Hämeenlinnan kaupunginjohdon epäonnistuneita bisneshankkeita, varsinkin kun tulevatkaan riskikokeilut mm. moottoritien kate ja kauppakeskus ja suurelliset rakennuskonglomeraatit Kirstulan pelloille eivät kansalaisia vakuuta? Odotellaan ensin vuoden 2012 jytkykunnallisvaalien tulokset Hattulassa, Janakkalassa ja suur-Hämeenlinnassa ja niiden seurauksena uudet kunnallispoliittiset linjaukset. Kuntien pakkoliitoksiinhan uusi SAK-painotteinen Kataisen hallitus ei hallitusohjelmassaan velvoita.

  5. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Kari!
    Minustakin juttu oli hutaisten tehty. Esimerkiksi Mierolan sillalla sattuu ja tapahtuu.
    Aikoinaan vertailin Kalvolaa ja Hattulaa, ja teillä nyt sattuivat kuntalaiset olevan keskimäärin nuorempia, paremmin tienaavia ja terveempiä.
    Hattula pärjää omillaan ellei valtio pakota johonkin.
    Hyvää kesää t. Hessu K.

Jätä kommentti

css.php