Hallitus hakoteillä

Hallitus on asettanut tavoitteekseen turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa. Tämän, sinänsä hyvän tavoitteen se aikoo toteuttaa työssäkäyntialueittain vahvoihin peruskuntiin pohjautuen.

Tämä suuruuden ekonomian hakeminen osoittaa, että hallitus ei tunne kuntapalveluitten rakennetta. Valtio on itse normittanut tarkoin mm. vanhustenhuollon ja päivähoidon palvelurakenteet. Niissä suuruuden ekonomiaa ei ole, kun palkat on suurin menoerä.

Suuruuden ekonomiaa löytyy korkeintaan hallinnossa, joka on muutaman prosentin kuntien menoista. Hallinnon keskittämisellä ei kuntataloutta kuitenkaan pelasteta.

Tehottomuus uhkana

Suuren kuntakoon ihannointi ihmetyttää, koska ei tutkimuksissa ole osoitettu, että suuressa kunnassa tuotetut palvelut olisivat edullisempia. Päin vastoin suurissa organisaatioissa syntyy piilokustannuksia ja tehottomuutta. On arveltu, että edullisin kuntakoko olisi jossain 10.000 – 40.000 asukkaan välillä. Vaativissa erikoispalveluissa, esimerkiksi erikoissairaanhoidossa, se on paljon suurempi.

Hallituksen kaavailema kuntarakenne toimii mielestäni vain Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa työikäinen väestö muuttaa työpaikkojen perässä keskuskaupunkiin. Maaseutu on muuttotappioaluetta. Sen väestö harvenee ja ikääntyy, jolloin samalla palvelutarve kasvaa. Kun kunnan tulopohja romahtaa, ei itsenäistä tulevaisuutta ole.

Keskittäminen merkitsee haja-asutusalueiden palveluverkoston rapautumista, kun palvelut väestömäärän supistuessa pikku hiljaa keskittyvät keskustaajamiin. Vastaavaa keskustelua käydään naapurikaupunkimme kyläkoulujen kohdalla. Taloudelliset realiteetit on tosin jouduttu toteamaan Hattulassakin.

Menetetäänkö laadukkaat palvelut?

Hattulassa kuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluihinsa. Kun terveydenhuollossa irtauduimme Hämeenlinnasta  ja siirryimme ostopalveluihin, terveyspalveluitten laatu ja saatavuus paranivat. Hinnallisesti palvelumme ovat kilpailukykyiset.

Tilastot osoittavat, että sosiaali- ja terveystoimessa Hämeenlinnan toimintakulut ovat 10-16 % kalliimmat asukasta kohden kuin Janakkalassa tai Hattulassa. Hämeenlinnassa hammashuolto maksaa lähes 30 % enemmän kuin Hattulassa käyntiä kohden.

Hämeenlinna on luonut tilaaja-tuottaja-mallin. Kaupungin sisälle on rakennettu oma hallintohimmeli.  Konsulttikin onkin todennut, että kustannustehottomuutta löytyy. Vaarana on myös, että ohjausmekanismit eivät toimi tällaisissa sisäisissä rakenteissa.  

Kun erikoissairaanhoitokin on haluttu kytkeä yhteen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa, kysyn kuka hallitsee tämän ison yksikön johtamisen? Mikä paranee, jos keskussairaala siirretään hallinnollisesti Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston alaisuuteen? Eikö Hämeenlinnalla ole jo riittävä omistajan ohjausvalta, kun mm. keskussairaalan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat ovat Hämeenlinnasta?

Koulut

Esimerkiksi opetustoimen 1-6 luokkien ryhmäkoossa Hämeenlinna kuuluu suurimpien ryhmäkokojen TOP 10-kunnan joukkoon. Hattulassa ryhmät ovat keskimäärin pari oppilasta pienemmät kuin naapurikaupungissa. Suurimmat ryhmät voivat Hämeenlinnassa olla jopa 12 oppilasta suuremmat kuin Hattulassa!

On selvää, että suuret ryhmät heikentävät oppimistuloksia. Hattula olikin seudun kunnista ainoa, jonka kaikki 9. luokkalaiset saivat tänä syksynä koulutus- tai opiskelupaikan.

Uskallan väittää, että pienemmässä kunnassa palvelurakenne on paremmin hallinnassa. Palvelun tuotantotalous on järkevällä tasolla ja laatu on parempi, mikä näkyy mm. Hattulan palveluissa. 

Jos kunnat hallinnollisesti yhdistetään palveluista välittämättä, kuten aikaisemmin on tehty, on vaarana, että hyvä palveluitten laatu ja kustannustehokkuus menetetään. Kuntalaisille ja kansantaloudelle tehdään hallaa.

Talous

Janakkala, Hämeenlinna ja Hattula sijaitsevat maamme kasvavalla valtaväylällä, HHT-akselilla (Helsinki-Hyvinkää-Tampere). Jokaisen kunnan kehitys on positiivinen ja talouden rakenne tasapainoinen.

Kuntia on kehitetty hieman eri tavoin. Hämeenlinna on siirtänyt paljon toimintojaan konserniyhtiöille. Janakkalalla niitä on myös jonkin verran. Hattulassa kuntakonserniin kuuluu käytännössä vain kiinteistöyhtiö. Kuntien velkaantumista on tarkasteltava konsernitasolla, jotta luvut olisivat vertailukelpoiset.

Tilinpäätöksistä ei voi arvioida konserniin sisältyvien riskien suuruutta. Konserniyhtiöitten pitäisi pystyä normaalisti hoitamaan vastuunsa. Jos ne eivät siihen kykene, peruskunta viime kädessä vastaa sitoumuksista. Hämeenlinnassa on keskusteltu vilkkaasti mm. Innoparkin korkosuojausten riskeistä. Jos negatiivisin skenaario toteutuu, kaupungin talletuksista häviää lähes puolet.

Konsernien nettovelka asukasta kohti on Hämeenlinnassa alhaisin. Naapureilla velkaa on enemmän, mutta se on kohtuullisissa rajoissa.

Kuntaliitosta on haluttu rakentaa vahvojen keskuskuntien ympärille. Kun keskuskunta ei taloudellisesti ole merkittävästi naapureitaan vahvempi, ei kuntaliitos tässä suhteessa tuo lisäarvoa. 

Palvelut tarkasteluun

Kuntarakenteen sijasta pitäisi keskustella palveluiden tuottamisen tehokkuudesta ja tavasta. Niitä voidaan järjestää monella eri tavalla, pienemmässäkin mittakaavassa mutta silti kilpailukykyisesti. Säästöt syntyvät palveluitten tehostamisesta. Suosittelen maan hallitukselle ensisijaisesti keskittymistä palvelutuotannon järkeistämiseen. Hallinto on sekundäärinen tekijä.

Jos seudun johtavat päättäjät toimisivat järkevästi, he esittäisivät palvelurakenteen tehostamisen tutkimista ilman kuntarakennemuutoksia. Palveluitten järjestämis- ja tuotantovastuut eriytettäisiin. Sillä tavalla voisimme parhaiten palvella kuntalaisia ja varmistaa laadukkaitten palveluitten saatavuuden.

Jokaisella kunnalla on omaat vahvuutensa. Tällaisesta tarkastelusta kaikki voisivat oppia toisiltaan ja kaikki hyötyisivät. Voittajia olisivat viime kädessä kuntalaiset.

12 kommenttia artikkeliin “Hallitus hakoteillä”
  1. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Maamme 200 pienintä kuntaa kuluttaa noin 13 prosenttia kuntatalouden menoista. Suuruuden ekonomia toimii tuotantolaitoksissa, ei lainkaan kunnan koossa ja pinta-alassa. Pääosa kunnista ei selviydy jatkossa palveluvelvoitteistaan. Kuntauudistus on tehtävä nopeassa tahdissa. Palveluiden järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu ovat kaksi eri asiaa. Niitä ei tule sotkea keskenään.

    Hattulan on mukava elellä veturin siivellä. Kauniin luonnon ansiosta kunta kerää rusinat pullasta. Hämeenlinna huolehtii osasta Hattulan palveluista jopa ilmaiseksi.

  2. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Terve Kari!
    Suomessa on yli miljoona eläkeläistä, jotka eivät tarvitse työssäkäyntialuetta.
    Suurin työpaikkakeskittymä on pääkaupunkiseudulla, jossa kuntarajat tosiaan haittaavat palvelujen saantia.
    Mielenkiintoista syksyä t. Hessu K.

  3. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Kari esittää lopussa, että keskustelun kärjen pitäisi olla palvelujen tuottamisen tehokkuudessa ja tavassa. Ymmärtääkseni juuri tästä on ollut kysymys niin edellisten hallitusten kuin nykyisenkin tavoitteissa. Kuten Kari kirjoittaa ”Hallinto on sekundäärinen tekijä”.

    Lisäksi Kari kirjoittaa, että palveluitten järjestämis- ja tuottamisvastuut tulee eriyttää. Tätä eriyttämistä Hämeenlinna toteuttaa tilaaja-tuottaja -mallilla.

    Seutukuntamme kolmen kunnan välisen yhteistyön kynnyskysymys taitaa olla se, että kustakin kunnasta löytyvät saman pöydän ääreen sellaiset henkilöt, joilla on kykyä sekä kuunnella että puhua. Kuuntelemisen ja puhumisen ohella tarvitaan malttia ja kärsivällisyyttä ymmärtää, että asiat etenevät hitaasti ja että kunkin kunnan edustajille annetaan runsaasti aikaa keskustella aina palaverien välissä myös omiensa kanssa. Hitaasti hyvä tulee.

  4. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve,

    ja syvä huokaus.

    Toiminnanohjausmiehenä on pakko sanoa, että toimivien markkinoiden puuttuessa palveluprosessien tehostaminen ja järjestämis- ja tuottamisvastuiden eriyttäminen tilaaja-tuottaja -mallilla ovat keskenään ristiriitaisia tavoitteita ja toimia.

    Keskeinen asia käsittää olisi se, että monissa tapauksissa kapasiteetti maksaa, tuottaa sen kapasiteetin kuka tahansa. Tilaaja-tuottajamalli, jotta sillä voisi säästää edes omat kulunsa, edellyttäisi jopa aika vilkkaasti toimivaa markkinaa. Toimivat markkinat taas edellyttävät, paitsi sitä että tilaajilla on (valinnan)varaa kilpailuttaa useita tuottajia, myös sitä että tuottajilla on vapaus ja varaa valita asiakkaansa usean mahdollisen joukosta, ja siten optimoida sekä hinnoittelunsa, käyttöasteensa ja lopulta kustannuksensa.

    Kuntien tai tilaajaorganisaatioiden kasvaessa tilaajamonopoli sen kuin vahvistuu. Tilaajamonopoli ei ole toimiva markkina-alusta.

  5. avatar Jur.kand. sanoo:

    Euron ja unionin ulkopuolella Norja pärjää

    Eivätkä peruste ole ainoastaan öljyrahastot. Norja on Suomea pinta-alaltaan pienempi, kantaviikinkejä 4,1 miljoonaa, mamuja erityisesti työväenpuolueen hallitusten ajoilta 800 000. Osa osaa jo luukuttaa sossua kantaväestön tapaan kotitarvekalastuksen ohella. Siitä poliittisen ilmaston kireys demaripojan hirmutekoineen. Tunturimökit eivät toki ole iso sijoitus.

    Vuoden 1972 lääninuudistus vähensi läänejä 20:sta 19:een ja vuoden 1996 kuntauudistus takasi 430 kuntaa. Yli 5000 asukkaan taajamakunnan sisällä voi saada kaupunkistatuksen aseman. Näitä on 96 ja taajamia 917. Stoltenbergiläisetkin hyväksyvät tämän vanhan hallintomallin. Meillä näköjään jokíkinen hallitus vaihtaa kuntapelin nappuloita. Taas Paras-hanke lensi roskikseen.

    Kun Neuvosto-Viro luotiin v. 1945, läänit lopetettiin ja tilalle luotiin rajoonit, työssäkäyntialueet kolhoosein. Yli 30 ha:n tilojen isännät karkoitettiin Siperiaan ja tapettiin tai vietiin Vorkutan hiilikaivoksen työssäkäyntialueelle. Kun uuden hallituksemme kokoonpano juhannuksen tienoilla selvisi, mm. SAK-pomo, kansakoulupohjaisen Late Ihalaisen nousu työministeriksi, 85 % yrittäjistä ilmoitti siirtävänsä tuotantonsa ulkomaille. Kyse oli arvovaltaisesta tutkimuksesta. Jos ei ole enää työtä maassa, miksi puhua työssäkäyntialueista! Ainahan osataan toistemme paitoja pestä ilman pitkien työmatkojen työssäkäyntialueita.

    Mitähän yli miljoonalle eläkeläiselle on luvassa? Ei kuulemma veronalennuksia. Työmarkkinajärjestöt kiristävät/lobbaavat vain työnantajia. Toki edellisen kuntafuusion jälkeen koettiin lakkautettuja vanhainkoteja ja seurataloja entisessä kotikunnassa, kuntakeskuksiin poisvietyä kunnan irtaimistoa, juurettomuutta, pitkiä taksimatkoja työssäkäyntialueiden keskuksiin Kelaan, sossuun, pankkeihin ja raha-automaatille. Ennen pitkää myös lakkautettavia kirkkoja ja hautuumaita. Eipä jää puhtia/rahaa ulkomaanmatkoihin. No, pääseehän sentään Tallinnaan halvalla risteilyllä erikoislääkäreille, hammaslääkärille, kauneudenhoitoloihin, kampaamoihin, kylpylään, ruokaostoksille vaikkapa viikottain. Heimokansa pelastaa seniorit.

  6. avatar Timo Ojanen sanoo:

    Moro!
    Mitä se siivellä eläminen oikeastaan tarkoittaa, varsinkin ilmaiseksi.
    Peruspalvelut hoidetaan kuitenkin edelleen kaikissa kunnissa itsenäisesti.
    Jos työssäkäyntialuetta ajatellaan, se lienee hattulalaisilla välillä helsinki -tampere.
    Kuntien välisessä yhteistyössä hyvä uudistus voisi olla mahdollisuus päästä peruskouluun ja päiväkotipalveluihin muissa kuin omassa kunnassa, sillä aina joku asuu kuntien rajaseudulla kunnan koosta riippumatta.

  7. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Ilman yhtään huokausta puolustan tilaaja-tuottaja -mallia yhteiskunnallisten palvelujen järjestämistapana.

    Sosiaali- ja terveydenhuolto on kuntien tärkein ja panoksiltaan ylivoimaisesti suurin toimiala. Painoarvo taitaa olla 60 %:n luokkaa. Näillä aloilla on koko Suomea koskeva tilaajapohja (toki jakaantuneina kuntiin ja kuntayhtymiin) sekä sopiva määrä (valtakunnallisesti ehkä 3-5 ja paikallisesti kymmeniä ellei satoja) palvelujen tuottajia. Alalla on markkinapohjainen kilpailu, jota esimerkiksi Hattula hyödyntää perusterveydenhuollossaan erinomaisin laadullisin ja taloudellisin tuloksin.

    Myös yhdyskuntarakenteessa on valmiina tilaajien ja tuottajien renkaat.

    Kunnallisista palveluista tällä hetkellä hankalinta on mieltää tilaaja-tuottaja -malliin istuvaksi oppivelvollisuuteen kuuluvat koulutuspalvelut.

    Toki nyt eletään sikäli siirtymäaikaa, että liian usein luullaan toimittavan tilaaja-tuottaja -mallissa, ja kuitenkin ostetaan palvelut omalta monopolilta. Tämä välitila ei ole pysyvä ja on jo nyt saanut aikaan sen, että entisissä kunnallisissa organisaatioissa on ollut pakko tehostaa ja uudistaa toimintaa.

  8. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Hattulassa kannattaisi ottaa Forssan seudusta mallia siitä, miten terveydenhuolto järjestetään hyvin. Se edellyttäisi, että Hämeenlinnan seudun kunnat lyöttäytyvät yhteistoimintaan tai yhteen.

    Timo Ojaselle

    Veturikaupungin siivellä elämisellä tarkoitetaan mm. seuraavaa:

    1. Kehyskunnan työpaikkaomavaraisuus on huomattavasti alle 100 %. Merkittävä osa asukkaiden työpaikoista sijaitsee veturissa. Kehyskunta välttyy työpaikoista aiheutuvista isoista kuluista (mm. infrasta), jotka ovat kertaluonteisia ja jatkuvia.
    2. Kehyskunnan elinvoimaisuus nojaa veturin vetovoimaan ja perustuu yhteistoimintaan sen kanssa. Kehyskunnan useat yksityiset palvelut nojaavat veturiin. Kehyskunta harjoittaa yhteistyötä lähinnä vain silloin, kun siitä on etua sille.
    3. Kehyskunta noukkii veturikunnassa töissä käyvistä paljon hyviä veronmaksajia ilman omaa ansiota (esim. kauniista luonnosta johtuen). Veturi hoitaa valtaosan sosiaalitapauksista, vaikeasti sairaista jne., koska kaupunki on heille parempi asuinpaikka.
    4. Kehyskunnasta puuttuu useita julkisia vapaa-ajan palveluja (urheilussa, kulttuurissa jne.). Sen asukkaat käyttävät niitä veturissa. Veturille aiheutuu näistä palveluista huomattavat investointi- ja käyttökulut.

    Tässä on muutamia esimerkkejä siivellä elämisestä. Niistä varmaan muutamat liippaavat myös Hattulan ja Hämeenlinnan välistä suhdetta.

  9. avatar Timo Ojanen sanoo:

    Moro!

    Leolle

    Ainakin perusterveydenhuolto toimii Hattulassa tällä hetkellä erinomaisesti, mutta en toki tunne mielestäsi parempaa Forssan mallia.
    Tunnen muutenkin olevani sujut itseni kanssa, koska tuotan palveluja työssäni Hämeenlinnan kaupungin asukkaille ja maksan veroni Hattulaan.

  10. avatar Kari Ventola sanoo:

    Kiitos vilkkaasta, hyvästä kommentoinnista.

    Palveluitten järjestämisessä aito tilaaja-tuottaja-malli toimii Hattulan terveyden huollossa hyvin. Olemme määrätietoisesti tehneet työtä yksityisen palvelutarjonnan lisäämiseksi perusturvassa. Sen osuuden kasvu on valitettavan hidas, jos vain palvelutarpeen kasvu pyritään hankkimaan kilpailutuksen kautta markkinoilta.

    En pitäisi huonona, jos kunnilla olisi omia tai yhteisiä palvelutuotantoyhtiöitä. Henkilökunta ja miksei joku valtakunnallinen toimijakin, voisi olla niissä myös osakkaana. Yhtiön toiminnan fokus olisi tällöin laadukkaitten, kilpailukykyisten palveluitten tuottamisessa. Kilpailuakin syntyisi nykyistä enemmän. Tiedän, että poliittisesti tämä on mahdoton toteuttaa, varsinkin kun kuntaliitoksissa on ollut irtisanomissuoja henkilöstöllä.

    ”Ilmaispalveluista” voidaan olla toistakin mieltä. Esimerkiksi kulttuuripalvelut vaativat kannattaakseen laajan väestöpohjan ja käyttäjät maksavat palveluista. Hattulalaisia on syyllistetty myös Tiiriön kauppapalveluitten käyttämisestä. Uskon kuitenkin, että Tiiriö yrittäjät ilomielin ottavat hattulalaistenkin eurot vastaan ja maksavat veronsa Hämeenlinnaan.

    Tässä keskustelussa helposti unohdetaan, että asiat eivät ole musta-valkoisia. Liikennettä on myös toisinpäin. Tiesittekö, että Hattulan työpaikkojen työntekijöistä kolmannes asuu Hämeenlinnassa.

  11. avatar merja sanoo:

    kiva oli kyllä artikkeli.. meni ihan tovi tuota lueskellessa.

  12. avatar nettikasinot sanoo:

    kulttuuripalvelut vaativat kannattaakseen laajan väestöpohjan ja käyttäjät maksavat palveluista. Liikennettä on myös toisinpäin. Olemme määrätietoisesti tehneet työtä yksityisen palvelutarjonnan lisäämiseksi perusturvassa.

Jätä kommentti

css.php