Ministerivierailu – hyviä kysymyksiä vähän vastauksia

Kuntauudistuksesta on puhuttu suurena mahdollisuutena. Kuntaministeri teki vierailumatkan Hämeenlinnan seudulle. Kiinnostuneena odotimme hänen sanomaansa näistä uusista mahdollisuuksista. Ministeri toisti kansalaisten tasa-arvoa palveluissa, parempaa palveluitten järjestämistä ja talouden realiteetteja. Terveiset Hattulalle eivät olleet yllätys. 

Kuntauudistuksessa ihmettelen erityisesti ministerin esikunnan toimintaa. Varsin kevyin eväin ministeri oli lähetty kuntiin käännytysmatkalle. Hän puhuu vain suuruuden ekonomiasta. Palveluitten konkreettista uudistamista ei näköjään ole mietitty lainkaan ministeriössä.

Kuntauudistusta lähestytään samalla tavalla talousvaikeuksissa olevissa nääntyvissä kunnissa ja Etelä-Suomen elinvoimaisissa kasvukunnissa. Kasvavien kuntien tilanne on toki aivan toinen. Jos niitä halutaan saada liittymään vapaaehtoisesti yhteen, myös niille on pystyttävä tarjoamaan parempi tulevaisuus. Eivät kunnallispoliitikot ehdoin tahdoin heikennä kuntalaistensa palveluitten laatua.

Ministerin sanomalta meni osin myös uskottavuus, kun hänellä ei ollut vastauksia ajamastaan palveluitten tehokkaammasta järjestämisestä. Valtio on normittanut päivähoidon ja aikoo tehdä saman uudessa vanhuspalvelulaissa. Siinä ei toiminnan tehostamiselle kentällä jää mahdollisuuksia on kunta sitten suuri tai pieni. Onneksi kuntaministeri sentään myönsi, että pelkällä hallinnon yhdistämisellä ei kuntataloutta pelasteta.

Minulle vierailu oli pieni pettymys. Tekemiini kysymyksiin en saanut vastauksia. Kuunnellessani turhautuneena ministerin yleistä poliittista liturgiaa aloin ymmärtää nuoria, jotka eivät ole kiinnostuneita politiikasta. 

Sympatiani ovat kuitenkin nuoren ministeri puolella. Hänet on pantu ajamaan isoa ja tärkeää kuntauudistusta. Se merkitsee useiden kuntien, useimmiten keskustalaisten, lakkauttamista. Muutos on useissa tapauksissa välttämätön. Kunnan päättäjät eivät aina ole itse tiedostaneet, että itsenäisen kunnan toimintaedellytykset ovat menneet vuosia sitten. Tehtävä ei ole helppo eikä miellyttävä mutta tarpeellinen.

Kokoomusjohtoisen hallituksen toiminta tässä uudistuksessa myös ihmetyttää. Keskusjohtoisesti tarjotaan koko maahan vain yhtä rakennemallia. Olen luullut kokoomuksen kannattavan markkinalähtöistä toimintaa, jossa elinkelpoisilla yhteisöillä on elämisen oikeutus. Keskusjohtoinen itänaapuri kaatui lähes päivälleen 20 vuotta sitten. Siitä ei näköjään ole otettu opiksi. En todellakaan ymmärrä tätä nykykokoomuksen ”liberaalin” siiven linjaa.

35 kommenttia artikkeliin “Ministerivierailu – hyviä kysymyksiä vähän vastauksia”
  1. avatar Jur.kand. sanoo:

    ”Rajooneja” kuntien tilalle?

    Kannattaisiko Kansallisen kokoomuksen johdolla Hattulaa saalistavan Hämeenlinnan ja saalistuksen kohteena olevan Hattulan yhdessä tehdä ekskursio vaikkapa 4,8 miljoonan asukkaan Norjan kuningaskuntaan, jonka asukkaista yli 15 %, liki 800 000 on mamutaustaisia, lähinnä pohjoisen Norjan kalastusteollisuudessa työskenteleviä? Pianhan meilläkin Lappi tarjoaa runsaasti kaivostyöpaikkoja ja jo nyt 2 prosentin työttömyyden yrittäjämaakunta Pohjanmaa ankarassa työvoimapulassaan kipristellen hyödyntää mamuja, näille ruotsia opettaen. Kuriositeettina mainittakoon, että sosialistihallituksesta huolimatta Norjan perustuslaki määrää, että hallituksen jäsenistä yli puolet on kuuluttava ev.lut.kirkkoon. Norja on toki euron/emun ulkopuolella ja sillä on öljyrahastojakin kertynyt 114 mrd USA:n dollaria, alle 100 mrd euroa toki. Vientituloista 35 % tulee öljystä. Energiana öljynporauslautat käyttävät aaltoenergiaa, mutta mantereella hyödynnetään vuorten vesienergiaa.

    Ja pääviesti sitten! Norjassa, pinta-alaltaan ja väestöltään Suomea pienemmässä on edelleen peräti 19 lääniä ja vuoden 1996 kuntauudistuksen jäljiltä peräti 430 kuntaa, ei siis työssäkäyntialueita eli kokoomuksen ”rajooneita” Neuvosto-Viron malliin. Vähintään 5000 asukkaan taajamat voivat saada kaupunkistatuksen ja niitä on 96. Taajamiakin on 917. Näillä eväillä siis vuoroin konservatiivien ja vuoroin työväenpuolueen hallitus sopuisasti pärjää. Kristillisen pohjan ansiotako?

    Miksi meillä historiallinen kunnallinen itsehallintomme olisi tuhottava Neuvosto-Viron tyyliin ja rakennettava niitä virolaisia ”rajooneja”, työssäkäyntialueita, maaseutu tyhjentäen ja pusikoittaen, kansa kolhoihin homekerrostaloihin sulloen? Eikö muuta keinoa keskustapuolueen tuhoamiseen löydy? Mikä on superpresidenttiehdokas Sauli Niinistön kanta näihin uusiin SAK-johtoisen hallituksen ideoimiin ”rajooneihin”, työssäkäyntialueisiin? Termillä halutaan tietysti hämätä tyhmää kansaa, kuten Tarja Halosen ideoimalla termillä parisuhde, jolla on mitätöity kunniallinen aviolittokäsite.

    Itse en ole koskaan toimeentuloani saanut tällaiselta kokoomuksen massiivisesti liputtamalta ”työssäkäyntialueelta”, jollei nyt Helsinkiä lueta Hämeenlinnan työssäkäyntialueeksi. Olen loputtomia vuosia reissannut aamuisin täpötäysissä Helsingin junissa pääkaupunkiin kuntaveroäyrejä tienaamaan ja nyt 44 virkavuoden jälkeen kaupunki saa muikean kunnallisveroni valtioneläkkeeni pohjalta, tosin ei enää kauan. Veri vetää urakaupunkiini asumaan. Kysyn, olenko jotenkin kelvoton loinen?

  2. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Terve Kari!
    On myös muita rajoja kuin kuntarajoja, joita pitäisi tarkastella tehokkuusperiaatteella.
    Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Etelä-Hämeen (Uusimaa ilman Suur-Helsinkiä) maakuntaliitot voisi yhdistää.
    Sairaanhoitopiirin rajoista käydään keskusteluja, mutta vain kuntien kohdalla tehdään karttaharjoituksia. Kaikkein köyhimpiä kuntia mikään naapuri ei huolisi.
    Jos mennään yrityspuolelle, niin työeläkeyhtiöitten fuusiossa saavutettaisiin kuulemma puolen miljardin säästö vuodessa. Niillä hallintokulut ovat niin korkeat.
    Mielenkiintoiset kunnallisvaalit ovat tulossa t. Hessu K.

  3. avatar Jur.kand. sanoo:

    Sari Rautio jätti kuntapakkoliitoksia ylistäessään kertomatta, että suurten ikäluokkien huoltosuhdetta koskeva epäsuhtaisuus on vain väliaikainen ilmiö. Suuret ikäluokat syntyivät sotien jälkeen vv. 1945-48 ja aika moni näistä ikäluokista on lapsuudessa vilua ja nälkää sekä tuolloin vitsauksena olleita tauteja, tuberkuloosia ja poliota sekä sydänlihastulehduksia poteneena poistunut tästä ajasta jo viisissäkymmenissä. Antibiootteja ei sotien jälkeen tässä maassa tunnettu. Myöhemmät ns. abortti-ikäluokat pienenivät rajusti, jopa 20 000:lla abortilla vuosi, joten kannattaisi rakentaa vanhainkodit vastaisuudessa purettavina vain parakkitasolle, kun vanhuusväestö on ennen pitkää 1960-luvulla alkaneen raaán syntyvyydensäännöstelyn takia jälleen pienenemässä.

    Suomea pinta-alaltaan ja asukasluvultaan pienempi Norja ei tunne tarvetta lahdata alas 430 kuntaansa. Edes ammattilaisjääkiekon raskaan ylläpidon takia ei kuntia Hämeenlinnassakaan kannata yhdistää väkipakolla. Joka tapauksessa jatkossa on edellytettävä poikkeuksetta kunnallisia kansanäänestyksiä, kun puututaan perustuslain suojaamaan kunnalliseen itsehallintoon.

    Jutta Urpilainen jo tyynnytteli Heppa-Henna Wirkkusen uhoa ja pelottelua pakkoliitoksista, todeten, ettei niitä tule. Hattulalla on kiitos runsaiden sotilasammattilaisten korkean palkka- ja eläketason ja varallisuudenkin, vailla pikavippejä ja verovelkoja, edellytykset jopa ylläpitää ja avustaa Hämeenlinnaa, edellyttäen, että miljoonien jokavuotinen lapiointi Hämeenlinnassa HPK:lle lopetetaan. Taannoinen valelaina 1,3 miljoonaa osoittautuikin kokonaisuudessaan lumelainaksi, avustukseksi, mikä tieto jätti valtakunnan parlamenttiin isoilla rahoilla pyrkineen HPK-kaksikon eduskuntaan taskurahoilla ponnahtaneiden nuhteettomien perusuomalaisten taakse.

  4. avatar Sari Rautio sanoo:

    Jur.kand kirjoittaa kyllä mainiota fiktiota;)
    Norjan kunnista: tehtäväkenttä on kovin erilainen kuin meillä Suomessa. Itseasiassa missään maassa (ainakaan Euroopassa) ei kunnilla ole yhtä laajaa tehtäväkenttää kuin meillä. Jatkossakin valintana on vahva peruskunta, ja meillä on laajasti vakaa usko siihen että vahva peruskunta on tehokkain ja paras tapa järjestää kansalaisten peruspalvelut. Norjassa mm erikoissairaanhoito on valtiolla ja toisen asteen koulutus maakunnilla. Eli siksi suoraan vertaaminen on mahdotonta.

    HPKn rahoitus löytyy budjettikirjasta, summa lienee n. 80 000 euroa. Jäähalli on kaupungin oman liikuntahalliyhtiön omaisuutta, ja tuo lainantakaus ja siihen tulevat tai menevät lainanhoitokulut ovat siis kaupungin omaisuuden hoitoa.

    Pakkoliitoksia ei hallitus ole ollut vailla, mutta reippaita ja rohkeita liikkeitä, tulevaisuuteen tähdäten. Itse sekä Urpilaista että Virkkusta viime viikolla kuunnelleena täytyy todeta että molemmat vahvat ja viisaat naiset ovat voimakkaasti sitoutuneita hallitusohjelmaan ja toteuttavat sitä kumpikin oman salkkunsa kautta. Vaikka oppositio niin mieluusti yrittääkin tuota yhteistyötä kivittää ja nähdä ristiriitoja sielläkin missä niitä ei ole.

    Kari, miten Sinä näet Hämeenlinnan seudun rakenteen 5-10 vuoden päästä? Sairaanhoito, oikeastaan koko sotekuvio, toinen aste, koko homma? Ja miten päästään aitoon vuoropuheluun?

    Sari

  5. avatar Ismo Soukola sanoo:

    Iltaa,

    ministeri Urpilaisen kyselytunnilla esiin tuoma rakenteellinen ongelma eli sote-sektorin tuleva ylikuormittuminen on eräänä primus motorina kuntauudistuksiin.

    Kuntalaisen kannalta ei ole merkitystä, missä kohtaa kunnan raja sijaitsee. Tärkeintä on palvelujen saatavuus. Kuntauudistuksia perustellaan usein rakenteellisilla uudistuksilla ja kustannussäästöillä. Kuitenkin kuntaliitoksen todelliset säästöt syntyvät ainoastaan liitoskuntien hallinnon yhdistämisellä, ja silloinkin puhutaan n. 5 % osuudesta kustannuksista. Loput säästöt kaivetaan palveluista.

    Koska kuntalaisia ei voida siirtää (tätä on kyllä muutama vuosikymmen sitten kokeiltu eräänlaisella menestyksellä eräässä naapurimaassamme, joka ei ole Ruotsi eikä Norja), rajojen siirtäminen yleensä merkitsee ainoastaan palvelujen kaikkoamista.

    Kuntien menoista mammuttiosan vie sote-sektori. Rakenneuudistus tulisi aloittaakin täältä, sillä meillä ei ole varaa päällekkäisiin toimintoihin, joiden kustannukset tulevat loppujen lopuksi aina kuntalaisen maksettavaksi.

    Jossain vaiheessa tulee väkisinkin eteen tilanne, jossa kuntien tulee vakavasti miettiä tehtävänsä ja poistaa rönsyilyt. Ne kunnat, jotka siihen pystyy tulevat olemaan vahvoilla.

  6. avatar Kari Ventola sanoo:

    Sarille;
    Aito vuoropuhelu perustuu luottamukseen eri osapuolten välillä. Nykyisessä tilanteessa luottamusta on vielä rakennettava. Se ei kestä minkään osapuolen yksipuolisia esityksiä ja lobbaksia valtiolle tai välistävetoja julkisuuteen.

    Aitoon vuoropuheluun päästään vasta silloin, kun lähdetään tarkastelemaan palveluitten järjestämistä tehokkaammalla tavalla. Olen aina ollut Ismon esittämän ajatuksen kannalla, että palvelut tulee olla tarkastelun keskiössä. Hallinto päätetään vasta palveluiden uudistuksen jälkeen, kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla.

    Toistaiseksi keskusteluun ei ole ollut mahdollisuuksia, kun ei ole ollut valmiutta keskustella palvelurakenteesta. ”Reippaita ja rohkeita liikkeitä, tulevaisuuteen tähdäten” ei vie asioita eteenpäin, kun on ensin tehtävä kuntaliitos ja vasta sitten mietitään miten palvelurakennetta muutetaan.

    Olisi hyvä saada myös tietoa, miten edellisen kuntaliitoksen jälkeen palvelut ovat tehostuneet uudessa Hämeenlinnassa.

    Pienenä esimerkkinä palvelun nykyisestä järjestämisestä eräs yksityiskohta. Tällä blogissa ihmetellään, miksi Hämeenlinna maksaa lähes miljoonan siirtoviivemaksuja keskussairaalaan. Hattula ei ole maksanut yhdestäkään päivästä tänä vuonna. Meilläkö on huonosti hoidetut kuntalaisten palvelut, kun hoitoketju toimii, ja kuntalaiset hoidetaan heidän hoitonsa vaatimassa ja taloudellisesti edullisemmassa paikassa.

    Kokoomus runnoo kuntarakenneuudistusta hallinto edellä. Tämä toimii Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä muuttotappiokuntien talous on kuralla ja puheoikeus mennyt. Taloudellisesti terveiden kuntien kohdalla tilanne on toisenlainen. Vapaaehtoisten uudistusten tekeminen vaatii nöyryyttä. On oltava valmis neuvottelemaan, ei runnomaan päätöksiä läpi. On ymmärrettävä myös toisen osapuolen tilanne.

    Kokoomus on kuntaliitosasiassa astumassa pahasti miinaan. Puoluevaltuuston jäsenenä sinä Sari voisit muuttaa kokoomuksen ajamaa kuntaliitospolitiikkaa järkevämmäksi palvelujen uudistamispolitiikaksi.

    t. Kari

  7. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Näkökulma kuntakoon vaikutukseen SOTE-menoihin…

    KUNTA- JA YKSIKKÖKOKO:

    Muutama vuosi sitten Stakesin työpaperijulkaisussa ”Terveystaloustiede 2006” referoitiin tutkimuksia kuntakoon vaikutuksesta terveyden- ja vanhustenhuollon menoihin, sekä toimintayksikön koon vaikutuksesta erikoissairaanhoidon yksikkökustannuksiin. Kumpikin kysymys olisi relevantti mahdollisessa kuntaliitoksessa.

    Kun Helsinki poistetaan aineistosta, kuntakoolla on vain heikko yhteys menoihin asukasta kohden, optimikoon asettuessa 24.000 – 36.000 väestöpohjan tienoille. Kunnan maantieteellisen koon kasvaessa asukaskohtaiset menot kasvavat, mutta ratkaisevaa on tietysti palvelujen tarve. Noh, jos lyötään nippuun Hämeenlinnan 66.829, Janakkalan 16.892 ja Hattulan 9.657 asukkaan palvelutarve, niin ei se yhteenlaskemalla pienene.

    Olisiko yksikkökoon kasvattamisesta sitten etua: kunta- ja hallintorajojen poiston pelätään tai toivotaan, näkökulmasta riippuen, johtavan yksikkökoon kasvamiseen. Eli saavutetaanko merkittäviä mittakaavaetuja, jos yhdistyvien kuntien yksikköjä keskitetään isommiksi?

    Ei tule Joulu siltäkään suunnalta: koko sairaalan koon kasvattaminen ei kannata, mutta erikoisalojen keskittäminen kannattaisi tiettyyn rajaan asti. Lähes kaikki Suomen sairaalat kattavasta havaintoaineistosta laaditun mallin mukaan yksikkökustannukset laskevat hyvin loivasti n. 110-140 sairaansijan yksikköön asti, ja alkavat sen jälkeen nousta. Yksikkökustannusindeksi vaihteli n. hieman alle 100:sta (10.000 hoitojaksoa) hiukan alle 120:een (35.000 hoitojaksoa).

    Eli, kun mennään yli 10.000 hoitojakson eli n. 110-140 sairaansijan yksikköä suuremmaksi, yksikkökustannukset nousevat yksikön kasvaessa jopa 20% optimia suuremmaksi.

    MIKÄ MÄTTÄÄ HÄMEENLINNASSA:

    Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannuksia vertaamalla havaitsee mielenkiintoisen ilmiön: Hämeenlinnalla on kyllä potentiaalia parantaa tehokkuuttaan, mutta se ei näytä liittyvän juuri mitenkään kuntakokoon (siis, jos ajatellaan että kuntakoon kasvattaminen laskisi kuluja).

    2009-2010 Hämeenlinna oli Suomen 14. väkirikkain kaupunki vajalla 67.000 asukkaallaan. Otin siis em. vuosilta Hämeenlinnan, ja vertasin sitä kaikkiin 13 suurempaan, ja lisäksi 13 seuraavaksi pienempään kaupunkiin/kuntaan. Pienin listaan päässyt kaupunki oli Järvenpää vajaalla 39.000 asukkaalla.

    Vertailun vuoksi otin vuoden 2008 ennen kuntaliitosta, jolloin Hämeenlinna oli Suomen 16. väkirikkain, ja otin samoin 13 seuraavaksi isompaa ja 13 seuraavaksi pienempää kuntaa vertailuun. Helsinki ja Espoo putosivat silloin vertailusta suuresta päästä, ja kuntaliitosten vuoksi vertailuryhmä muuttui muutenkin. Pienin mukaan päässyt kaupunki oli nyt Kerava n. 33.500 asukkaallaan.

    Vertailun tuloksia:
    2010 isommista kaupungeista 12/13 tuotti palvelut halvemmalla.
    2009 isommista kaupungeista 12/13 tuotti palvelut halvemmalla.
    2008 isommista kaupungeista 10/13 tuotti palvelut halvemmalla.

    HEI, isommat kunnat tuottaa halvemmalla, JEE! Mutta entäs tämä…

    2010 pienemmistä kaupungeista 10/13 tuotti palvelut halvemmalla.
    2009 pienemmistä kaupungeista 11/13 tuotti palvelut halvemmalla.
    2008 pienemmistä kaupungeista 13/13 tuotti palvelut halvemmalla.

    27 verrokkikunnasta Hämeenlinna ei pärjää pienemmilleenkään.

    Keskimääräinen ero (euroa/as) halvempiin oli
    +188 vuonna 2008,
    +198 vuonna 2009, ja
    +220 vuonna 2010.

    Ero kalliimpiin oli
    -73 vuonna 2008,
    -190 vuonna 2009 ja
    -116 vuonna 2010.

    Entä sitten vertailu rimpuileviin naapureihimme Janakkalaan ja Hattulaan?

    Asiaa voisi havainnollistaa laskemalla, paljonko Hämeenlinna olisi minäkin vuonna säästänyt, jos se olisi kyennyt tuottamaan SOTE-palvelunsa samalla asukaskohtaisella menolla kuin naapurinsa:

    Säästö Janakkalan menotasolla
    12,1 M€ vuonna 2008
    20,3 M€ vuonna 2009
    19,2 M€ vuonna 2010

    Säästö Hattulan menotasolla
    21,7 M€ vuonna 2008
    29,9 M€ vuonna 2009
    41,1 M€ vuonna 2010

    Hattula, Janakkala, be afraid, be VERY afraid…

    JOTAIN AIVAN MUUTA:

    SOTE-palvelut ovat hiukan kuin koulu, meillä jokaisella lienee kokemuksemme omien tai läheistemme kautta.

    Aika usein kokemuksia leimaa fiilis ”tämä ei voi olla totta”.

    Kun palvelujen kysyntä ja tarve tulevat armotta kasvamaan, tuntuma on että itse palveluprosessissa sekä käyttäjän ja tuottajan rajapinnassa täytyy tapahtua jonkinlainen vallankumous. Se, tai palvelujen tarjoomassa ja kattavuudessa, sekä ihmisten oikeudessa saada palveluja tulee tapahtumaan dramaattinen muutos.

    Eräs asia joka tällaista ”toiminnanohjauskonsulttia” ällistyttää, on esim. terveydenhuollon johtojärjestelmät. Kokosin huvikseni kolmessa minuutissa muutaman tittelin:

    Apulaisylilääkäri
    Ylilääkäri
    Alueylilääkäri
    Osastonylilääkäri
    Yhteistyöylilääkäri
    Johtava ylilääkäri
    Johtajaylilääkäri
    Hallintoylilääkäri
    Johtava hallintoylilääkäri
    Sairaanhoitopiirin johtava ylilääkäri

    Jotenkin tuntuu, että yksikkökoon kasvaessa ylipino kasvaa…

    Tilanne- ja henkilöjohtaminen operatiivisessa tilanteessa ja hoitotyössä on kokonaan toinen asia, kuin monimutkaisen verkko-organisaation resurssi- ja prosessijohtaminen. En tunne miten lääkärinopinnot pätevöittävät jälkimmäiseen, mutta rajalliset kokemukseni lääkäreiden vastaanottavaisuudesta toiminnan- ja prosessiohjauksen periaatteille eivät ole kovin rohkaisevia.

    Kun näyttää polveaan kolmannelle lääkärille ennen ensimmäistäkään hoitomääräystä, tai kärrää äitiään samoin kolmannen kerran Tampereelle vain olemaan läsnä kun lääkäri katsoo saman katkenneen käden kolmannet kuvat ja sanelee viimein hoito-ohjeet äidin olan yli hoitajalle, miettii voisiko tämän ehkä tehdä jotenkin toisin ja ehkä pikkiriikkisen tehokkaammin…?

    LOPUKSI:

    Pienelläkin paneutumisella näkee miten moniselitteisestä ongelmavyyhdestä on kyse. Siksi ärsyttää ja kyllästyttää keskustelun syklisyys, lyhytmuistisuus ja monomaanisuus. Hallitus vaihtuu, ja uudet ministerit ryntäävät touhutippa nenänpäässä lempiprojektiensa kimppuun. Argumentoinnissa syyt ja tavoitteet korvaavat keinot: tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla.

  8. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Olipa Karilla Ilkkalalla perusteellinen analyysi. Odotusarvona on, että Hämeenlinnan päättäjät lukevat sen rauhallisesti ja toteavat, että kaupungin toiminnassa on edelleen paljon tehostamista. Paljon. Tehokkaita malleja on Suomi pullollaan.

    En usko, että kuntien määrän vähentäminen on ainoa tavoite. Kuntien vähentäminen on osaltaan väline supistaa väliportaan hallintoa, maakuntaliittoja ja erilaisia aluehallintovirastoja. Kun meillä Kanta-Hämeessä on liitosten jälkeen kolme kaupunkia, eivät nämä kolme hallintoyksikköä tarvitse sitä määrää alueviranomaisia, joka meillä nyt on.

  9. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Seppo,

    niin, analyysini ei ollut kannanotto kuntaliitosten puolesta tai niitä vastaan, vaan itse keskustelun substanssiin.

    Millään elämän alalla ei kannata tehdä muutosta vain muutoksen takia, ilman kohtuuselkeää käsitystä miten muutos palvelee tavoitteeseen pääsyä määrällisesti ja laadullisesti, ja mitä muuta seuraa.

    Englanninkielistä sanontaa vapaasti murjoen nyt kannustetaan: ”imaise sitä ja kato kuis käy”. En suosittele.

  10. avatar Kari Ventola sanoo:

    Kiitos Kaima hyvästä analyysista. Se avaa lukijoille paremmin säästöpotentiaalia kuin käyttämäni suhteellinen vertailu: HML käytti 23.5 % enemmän asukasta kohti sosiaali- ja terveystoimen menoihin kuin Hattula.

    Nämä luvut on laskettu ikävakioimattomista luvuista. Se merkitsee, että HML joutuu suuremman vanhusväestön osuuden vuoksi joka tapauksessa käyttämään enemmän rahaa. Uskon kuitenkin, että 10 M€ säästö voisi olla kohtuullisen helposti saatavissa. Se vaatii vain kokonaisvaltaista paneutumista, asioitten ymmärtämistä ja runsaasti työtä.

    Hattulassa viitoitimme polun laatimalla perusturvalle oman strategian. Sen mukaan on töitä tehty ja tuloksia saatu aikaan.

    Yhdyn Kari myös jälkimmäisen kommenttisi ajatukseen muutoksen tavoitteesta. Konsulttina kaipaan konkretiaa, selvää tavoitetta ja keinoja sinne pääsemiseksi. Ei vain muutosta muutoksen vuoksi.

    t. Kari V.

  11. avatar Sari Rautio sanoo:

    Aihetta kierretään kuin kissa kuumaa puuroa. Kari V, miten sitä luottamusta siis kasvatetaan? Koska ymmärtääkseni herrojenkin mielestä, olkoon perustelut mitä hyvänsä, yhteisen järkevän, kehittävän tekemisen tarve on väistämätön.

    Ystävällisin terveisin, ja hieman huolestuneena,
    Sari

  12. avatar Sari Rautio sanoo:

    Ai niin, ja Seppo Sairionkadulta on oivaltanut oikein työn alla olevan uudistuksen laajuuden. Kyse ei ole siis vaan kuntarajojen liikuttamisesta vaan lainsäädännön, kunta-valtiosuhteen, terveydenhuollon, ja siis koko julkisen sektorin uudistamisesta.

    Etsitääs se optimikunta, missä hommat hoituu tällä hetkellä parhaiten? Joka ei elele siivellä;) kantaa vastuuta myös naapureista maakunnallisesti, on jollain mittarilla ylivertainen kansallisesti ja jossa on perusmittarit (veroprosentti, ikärakenne, työllisyys jne) kohdallaan.

    Sari

  13. avatar Kari Ventola sanoo:

    Sari minäkin huolestuin. Et kai tosissani kysynyt minulta, kuinka luottamusta rakennetaan? Kyllä sinä sen tiedät itsekin. Kommentissani viittasin myös seikkoihin, jotka syövät luottamuspääomaa.

    Y.t. Kari V.

  14. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Kuka siipeilee?
    Kalvolalaisella oli Hämeenlinnaan liittyessään 1000€ yhteistä velkaa.
    Nyt se on hällä 4500€.
    Luettele Sari, mitä kaikkea hän on tällä siipeilyllä saanut?
    Jos minun pitäisi valita neukku-kumppani Janakkalan ja Hattulan saamiseksi Hämeenlinnan kimppaan, olisit tuolla asenteella jumbona.
    Lämmöllä
    Riitta

  15. avatar Sari Rautio sanoo:

    Voi hyvät ystävät, tuntuu että en osaa asetella sanojani riittävän pehmeästi missään kohdassa. Kari, kysymykseni on ihan aito. Olemme kutsuneet koolle, osallistuneet kutsuttaessa, keskustelleet ja olleet keskustelematta. Ihan vailla sarvia ja hampaita. Yhtään uutta aloitetta ei ole Hämeenlinnan suunnasta tullut. Eli, uudistan kysymyksen, miten mielestäsi pitäisi edetä?

    Ja Riitta, en tarkoittanut seudun kuntia, vaan ihan koko Suomesta olisi kiinnostavaa etsiä se optimaalisesti toimiva kunta. Kalvolalaiset kysyttäessä ovat olleet muuten aika tyytyväisiä liitokseen, tai siis oikeastaan ihan uuden kaupungin syntyyn.

    Onnellista joulunaikaa,
    Sari

  16. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Huomenta kaikille!

    Sari, kun puhutaan aitoudesta ja luottamuksesta (tai niiden puutteesta), kyse ei ole siitä miten onnistut asettelemaan sanasi, vaan miten puhetavastasi näkyy ajatus- ja arvomaailmasi. Ne näkyvät kuun kiertoradalle asti, asettelet sanasi miten hyvänsä.

    Koko tämä vuosi on kouriintuntuvasti osoittanut meille miten kuolettavan vaarallista on, kun poliitikot omaksuvat jonkin mantran ymmärtämättä asian todellisesta substanssista tuon taivaallista. Ihmekös tuo, kun poliitikkojen odotetaan tiivistävän pariin lauseeseen miten 40 vuotta kehittynyt velkakriisi ratkaistiin tyhjentävästi viime yönä.

    Kuntauudistus perustuu vastaaviin mantroihin. Jos Iisakki Kiemunki edustaa tässä HML:n sdp:n ajattelua, ja Rautio kokoomuksen, niin tämän blogin kommentit ja HäSa:n tämän aamuinen (13.12.) valtuustojuttu kuvaa miten hyvin mantrat on omaksuttu.

    Iisakki: ”Ymmärrän hyvin naapureita. Miksi osallistua, jos saa lukuisat palvelut ilmaiseksi”. Hattula ja Janakkala, Kiemungin kivi tuli juuri klasistanne läpi: pitäkää p….le tunkkinne.

    Sarin kommentista siipeilystä, ja sitä seuranneesta sanan selityksestä havaitsee, että pohjalla on ylhäältä annettu mantra: kuntajärjestelmä perustuu siipeilyyn, jossa osa kunnista noukkii rusinat toisten pullista: virallisesti verotulon tasauksen kautta, epävirallisesti ns. työssäkäyntialueen ja naapureiden palveluiden käytön kautta.

    Siinä Sari on oikeassa, että asian ydintä kierretään, mutta siinä kiertämisessä kokoomus ja Virkkunen ohittaa kriitikot joka kierroksella pari kertaa.

    Tässä vaiheessa jokaisen suomalaisen pitäisi intuitiivisesti jo ymmärtää, että julkiset menot ovat pysyvästi ainakin 10-15 % liian suuret talouden kantokykyyn nähden. Hoemme AAA:tamme, mutta se on harhaa kun samaan aikaan budjetista yli 13% katetaan lainalla, ja talous sakkaa alta jolloin budjetin tulopuoli tulee pettämään.

    On selkeätä tutkimustietoa paineista siirtää verotuksen painopistettä valtiolta kunnille. Kuntauudistus on nyt se keppihevonen jolla tulevat leikkaukset siirretään kuntien toteutettaviksi – eihän se ole valtion vika jos kunnat yhdistyttyäänkään eivät saa menojaan kuriin.

    Kuntajako on täysin triviaali kysymys sen rinnalla, mihin tavalla tai toisella niukkenevat resurssit tulevaisuudessa suunnataan, ja miten palvelut tuotetaan. Nykyiset palveluiden kirjo, taso, tuotantoprosessi ja kustannusrakenne ovat sellaiset, että 10-20 % pudotus kokonaiskustannuksissa ei jätä palveluiden käyttäjän näkökulmasta juuri kiveä kiven päälle.

    Kyllä kunnat joutuvat siilipuolustukseen ja todella keskittymään perustoimialoihinsa, mitkä ovat ne kovat peruspalvelut joiden järjestämisen kunnat kerättävissä olevilla verovaroilla kustantavat, ja mikä on palveluiden taso ja kattavuus. Samaan aikaan palveluiden tuottamisen pyörä on keksittävä kokonaan uudelleen, lisää samaa ”uutta julkishallintoa” survoo meidät vain entistä syvemmälle suohon.

  17. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Vielä liittyen asian ytimen kiertämiseen, lainaus tämän päivän (13.12.) Kauppalehden pääkirjoituksesta: ”Jos euromaiden velkatasojen halutaan laskevan, se edellyttäisi huomattavan nopeaa talouskasvua. Siitä ei puhuttu EU:n huippukokouksessa yhtään mitään”.

    Ei puhuttu, ei, ja miksei aiheesta ole puhuttu koko kriisin käsittelyn aikana?

    Koska totuus on niin karmaiseva ettei kukaan poliitikko uskalla sitä sanoa: talouden kasvu voi toteutua vain yksityisen kysynnän kasvun kautta, ja se tie on kuljettu loppuun. Yksityinen sektori on vielä monin verroin velkaisempi kuin julkinen sektori, ja siksi talouskasvua ei ole luvassa. Ns. valinnanvaraista (discretionary) kulutus- ja siten kasvuvaraa ei ole olemassa, koska se kuluu velkojen maksuun (joka on yksi säästämisen muoto).

    Lännen ns. kehittyneet maat ovat nyt tilanteessa, jossa Japani oli jo 20 vuotta sitten. Makrotalouden perusteet ovat muuttuneet perustavaa laatua olevalla tavalla, jota neoliberaali talous- ja rahaoppi ei tunnista olevan edes olemassa, saati olisi pystynyt ennustamaan. Elämme kirjaimellisesti aikakausien rajapinnassa.

    Taantumasta voi tulla pitkä ja vaikea, ja sitä seuraa vielä pidempi hyvin hitaan tai nollakasvun aika. Jokainen ymmärtää, ettei tuohon tulevaisuuteen voida purjehtia budjeteilla, joista koko hallituskauden ajan yli 10% rahoitetaan uudella nettovelalla. Siis, jos budjetti toteutuisi, mitä se tulojen osalta ei tule tekemään.

    Suomen AAA voi olla historiaa jo tammikuussa, ihan varmasti se on sitä ennen vuotta 2013.

  18. avatar Sari Rautio sanoo:

    Iltaa,

    Kari V, en kai missään kohdassa ole peitellyt näkemyksiäni? Pikemminkin aika aidosti toivonut vuoropuhelua, keskustelua, ja ratkaisujen hakemista. Niin lehtien palstoilla kuin nokakkain kohdatessamme. Kehyskunnat hyötyvät keskuskunnasta, totta on että elämää on kuntarajojen molemmin puolin ja toisiamme tarvitaan. Totta on myös se, että verotulojen tasauksilla ei nykymuodossa saada aikaan parasta mahdollista kokonaisuutta, ja nykymuotoinen valtionosuusjärjestelmä tuottaa kummallisia rakenteita. Toisin kuin Sinä, minä epäile Sinun tai muidenkaan ymmärrystä, asiat vaan näyttävät ilmeisesti kovin erilaisilta eri vinkkeleistä katsoen.

    Koko julkisen talouden vakautta, tai sitä talouskasvua joka riittäisi koko Suomen turvaamiseksi emme täällä Hämeenlinnan seudulla aikaan saa. Yhteistyöllä ja yhteisillä rakenteilla on kuitenkin mahdollisuus turvata seudun asukkaiden hyvä tulevaisuus. Ja en voi ymmärtää, miksi ei uskalleta edes puhua asioista. En tiedä mikä on mantraa, mutta jos tosiasiat, kuten valtava kestävyysvaje, koko julkisen sektorin uudistuksen tarve, kestämättömät menevät kuin vesi hanhen selästä, on niitä toisteltava. Ja edelleen, miten mielestäsi pitäisi edetä?

    Kuntarakenne ei tottavie ratkaise yhtään mitään vaan ne palveluiden tuottamistavat. Meillä oli eilen käsittelyssä oma tuottavuusohjelmamme, josta on haettu 1,5 veroprosentin edestä hyötyä. Eikä sekään riitä. Tänään kokoonnuimme seudun kunnanhallitusten kanssa, ja aika yhteinen näky oli siitä että esimerkiksi erikoissairaanhoitoon on löydettävä yhteinen sävel.

    Eli edelleen. Minun mielestäni luottamus syntyy yhdessä tehden, yhteisiä ratkaisuja käytännön ongelmiin hakien, toisemme tuntien ja toisiamme arvostaen. Miten Sinun mielestäsi?

    Sari

  19. avatar Sari Rautio sanoo:

    Nyt sattui vahinko, sekoitin Karit, ja luulin, hieman ihmetellen, Ilkkalan ensimmäistä kirjoitusta (nro 16)Ventolan tekstiksi. Kari Ventolalle, arvostava vuoropuhelu jatkukoon!
    Sari

  20. avatar Kari Ventola sanoo:

    Sari,

    Hyvin vastasit, vaikka Karit menivät sekaisin. Kerroit itse miten luottamus syntyy: ”Minun mielestäni luottamus syntyy yhdessä tehden, yhteisiä ratkaisuja käytännön ongelmiin hakien, toisemme tuntien ja toisiamme arvostaen.” Tässä se on kaikessa yksinkertaisuudessaan ja vaikeudessaan.

    Rivivaltuutettuna en osallistu päätöksentekoon Hattulan menosta eri neuvottelupöytiin. Uskon, että seudun lukkiutunut keskustelutilanne ei hevin lähde liikkeelle. Hämeenlinna voisi ainakin luopua ehdostaan, että palvelut toteutetaan vain kaupungin toimesta kuntaliitoksella tai isäntäkuntamallilla. Se voisi helpottaa tiukkojen solmujen avaamista.

    t. Kari V.

  21. avatar Sari Rautio sanoo:

    Miellä on linjaus isäntäkuntamallista, mutta arjessahan tapahtuu muutakin. Kuntaliitoksesta ei ole minkäänlaista kirjausta tai linjausta. Katsotaan ministeriön esitys tammikuussa, ja neuvotellaan sen pohjalta. Asiat edellä.
    Sari

  22. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Olen seurannut 40 vuotta kuntien yhteiseloa useilla seutukunnilla. Karrikoiden sanottuna maalaiskunnat noukkivat runsaasti rusinoita yhteisen kakun päältä ja vaativat yhteistyötä vain silloin, kun siitä on etua niille. Jos veturi ei suostu vaatimukseen kuntien vaatimilla ehdoilla, nousee kova häly. Jos kuntia kyselee osallistumaan palveluihin, joitä niiden asukkaat käyttävät ilmaiseksi tai lähes ilmaiseksi, tällaisille pyynnöille viitataan kintaalla. Samanaikaisesti veturi on panostanut paljon myös työpaikkoihin ja infraan, joiden turvin naapurit elävät. Kaiken kukkuraksi veturi vastaa pääosasta seudun sosiaalitapauksista. He asustelevat mieluummin veturissa, jossa heidän on mukavampi elää. Tässä oli siis minun kokemusperäinen karikatyyri.

  23. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Leo,

    Kun sinulla on kokemusta Forssasta, niin kerrotko käytännön esimerkein mitkä kaupungin rusinat ja miten esim. Jokioinen tai Tammela nyysii? Oikeasti kiinnostaa.

  24. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Kari I,

    Otan Tammelan esimerkiksi. Iso osa sen asukkaiden työpaikoista sijaitsee Forssassa. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on ollut vuosikymmenet reilut 50 prosenttia. Kaupunki on jatkuvasti investoinut elinkeinoelämän infraan ja tukenut sitä. Summat ovat isoja. Uimahallin, jäähallien, urheilutalon ym. vapaa-aikatoimen tiloja ylläpitää yksin kaupunki. Väestö urheilee ja harrastaa kulttuuria paljon kaupungin tukemissa seuroissa ja muissa yhteisöissä. Forssa ylläpitää yksin 3-4 museota, jotka palvelevat myös naapureita. Paskavedet johdetaan Tammelasta Forssaan enintään ”omakustannushintaan”. Herättelin aikanaan, että sopimus ei kata kaikkia kuluja. Itseasiassa tällaisesta yhteistyöstä tulisi kertyä hieman voittoa, koska puhdistamosta aiheutuu lähiseudulle ympäristöhaittoja (esim. silloin tällöin hakuja). En jatka Tammelan siipeilyluetteloa muuten kuin toteamalla, että kunta halii aktiivisesti parhaita veronmaksajia kauniin luontonsa ansiosta. Siis syy asukkaiden muuttoon on perimmiltään älykköameban aikaan saannosta, ei kunnan toimielinten.

    Kun 1990-luvun alussa tiedustelin naapurikuntien osallistumista uimahallin (Vesihelmen) rakennuskustannuksiin, Tammelan kunnanjohtaja Penttilä ilmoitti, että kunta on valmis osallistumaan 10 000 markalla, jos kunta saa yhtiön hallituksesta jäsenen paikan. Hallin rakennuskustannukset olivat 57 miljoonaa markkaa. Sanoin hänelle, pidä rahasi. Yksikään kunta ei luvannut osallistua käyttötalouden nettotappioon. Jokaisen naapurin asukkaat ovat käyttänee innokkaasti suosittua Vesihelmeä.

  25. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Olen pahoillani. Tekstiini jäi kirjoitusvirheitä huonosta valaistuksesta johtuen. Mutta eiköhän asia selviä. Pirkkalasta voisin laatia huomattavasti karmeamman siipeilylistan (jopa 1970-luvulta lähtien). En kuitenkaan ryhdy siihen.

  26. avatar Sari Rautio sanoo:

    Lukaiskaas vielä Altti Salomäen mainio, hieman provokatiivinenkin kirjoitus http://alttisalomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/91233-kaupungin-euro-on-63-senttia

    Pistää miettimään.
    Sari

  27. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tervehdys,

    lukaistu on kommentit ja Altin puheenvuoro, ja totta, pisti todella miettimään…

    Sari, kerrotko sinä ensin mitä mietit Altin kirjoituksen pohjalta, minä kerron sitten?

  28. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moi Sari!
    Jos ultrakeskittäminen toteutuu, laajoilta alueilta infra happanee. Kun tuotantoon tarvitaan luontoa, työtä ja pääomaa, ihmisten karatessa kaupunkeihin tiestö, viestintäyhteydet jne tulevat liian kalliiksi ylläpitää, ja raaka-aineiden tuotanto lopahtaa. Työllä ja rahalla ei tee mitään, ellei ole, mistä tehdä.
    Ikävä on turistinkin ajella, jos 500 km:n matkalla ei ole yhtään huoltoasemaa.
    Asia on iso ja uskon, että kokoomuskin tätä vastuullisesti miettii.
    Hämeenlinnan seudulla elämä jatkuu, kävi niin tai näin, mutta Jyväskylän pohjois- ja itäpuolella asia on toinen.
    T. Hessu K.

  29. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Huomenta.

    Sari tuossa aikaisemmin linkkasi Altti Salomäen blogiin, jossa tämä kritisoi ankarasti ”persaukisia” tulontasausta saavia kuntia. Kestävyysvaje tulee teettämään suuria muutoksia julkiseen talouteen, se on selvää, mutta jo nyt heikommin pärjäävien syyllistämisellä asiaa ei korjata.

    En ole enemmälti perehtynyt Altti Salomäen muuhun blogikirjoitteluun, mutta hänen kirjoituksensa ”Kaupungin euro on 63 senttiä” on kuin nykyiset tietojärjestelmät: se koostuu virheistä. (Salomäki on IT-ammattilainen. Minulla on varaa sanoa, koska olen itsekin, joskin ilmeisesti vähän vanhempi ja kyynisempi…)

    Lainaus Salomäen blogista: ”Tulontasaus perustuu laskennalliseen rahasummaan, joka tarvitaan yhtä asukasta kohti peruspalveluiden järjestämiseen. Jos kunnan verotulot nuppia kohti ylittävät tuon summan, kunta maksaa tulontasausta rajan alle jääville kunnille”.

    Lainauksen teksti, kuten blogin muukin tasausjärjestelmää koskeva sisältö, on pääosin puutaheinää.

    TASATAAN VALTIONOSUUTTA, EI VEROTULOJA

    Puhuessaan kuntien tulontasausjärjestelmästä Salomäki tarkoittaa verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausjärjestelmää. Tasaus on vain yksi osa laskentajärjestelmää, jonka lopputuloksena syntyy kuntakohtaisesti maksettavat valtionosuudet.

    Tasauksen tuloksena yksikään kunta ei maksa keräämistään verotuloista sentin senttiä kellekään, eikä yksikään kunta saa toisten keräämiä verotuloja. Paljon veroja keräävä kunta saa suhteessa hieman vähemmän valtionosuutta kuin vähemmän veroja keräävä kunta.

    Lain mukaan tasausraja saadaan laskemalla yhteen kaikkien kuntien kunnallis- ja yhteisöveron tuotto, jakamalla se asukasluvulla, ja ottamalla tuosta summasta 91,86%. Vuonna 2011 tasausraja on 2.946,23 €/asukas. Rajan alittava kunta saa valtionosuuteensa lisän, joka on rajan ja kunnan verotulojen erotus. Rajan ylittävän kunnan valtionosuudesta vähennetään 37% ylityksestä.

    Kasvattaakseen kokonaistulojaan eurolla, rajan ylittävä kunta joutuu toki keräämään veroja 1,59 €.

    Tuo 59 senttiä ei kuitenkaan ole Salomäen hehkuttama 60% kepualvi, vaan edelleen 37% osuus rajan ylittävästä verotulosta kuten laki sanoo.

    NOLLASUMMAPELIÄ

    On oleellista ymmärtää, että kuntien saaman valtionavun kokonaismäärä ei tasauksessa muutu, vaan kyse on painotuksesta kuntien välillä. Laki edellyttää, että lisäykset = vähennykset. Jos lisäyksiä on vähennyksiä enemmän, miinustetaan erotus koko valtionosuuspotista, ja päinvastoin. Asukaskohtainen tasauserokorjaus on kaikissa kunnissa siten sama. Tänä vuonna vähennyksiä oli 795,7 M€ ja lisäyksiä 760,6 M€, joten koko pottiin lisättiin tasauksen jälkeen 35,1 M€ alkuperäiseen summaan pääsemiseksi.

    TASAUS HELSINGIN SEUTU VS. MUU SUOMI

    Kyse on nimenomaan alueiden välisestä tasauksesta. Helsingin seutukunnan 19 kunnasta 14 ylittää tasausrajan, ja niiden valtionosuuden vähennys vastaa 75,6 %:sta koko tasauksesta, yhteensä 601,3 M€.

    Vaikka Hämeenlinnan 2011 vähennys on 4,2 M€, on Kanta-Häme kokonaisuutena saamapuolella 9,8 M€. Eli jos tasaus poistettaisiin, Hämeenlinna toki saisi 4,2 milliä lisää, mutta koko Kanta-Hämeen saama valtionosuus pienenisi 9,8 M€.

    MITTAKAAVA

    Hämeenlinnan 2011 tilausbudjetissa tuotot ovat 304,6 M€, verotulot 221,6 M€ ja valtionosuudet 88,3 M€, yhteensä 614,5 M€. Tasauksen osuus kokonaisuudesta on 0,7 %.

    Janakkalan tulot ovat yhteensä 103,81 M€, josta tasauksen osuus on 1,05 M€ eli 1 %.

    MITÄS JOS…

    Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula löisivät hynttyyt yhteen nyt?

    Semmoista on matematiikka, että uusi Suur-Hämeenlinna saisi n. 217.000 € enemmän valtionosuutta kuin nykyinen Suurehko-Hämeenlinna, mutta n. 664.000 € vähemmän kuin kolme liitoskuntaa yhteensä ennen liitosta. Hallintoyksikkönä isäntäkunta siis voittaisi, mutta alue häviäisi.

    KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUS

    Nimensä mukaisesti valtionosuuden idea on jakaa peruspalveluiden kustannukset valtion ja kuntien välillä. Vaikka raha on yleiskatteista, sen laskentaperuste on peruspalveluiden tuottaminen, ei vesi-, jää- tai autopalatsien rahoittaminen.

    Näin ollen on pelkästään reilua, ja verotuksen yleisen progressioajattelun mukaista, että kunta joka pystyy keräämään enemmän veroja, maksaa peruspalveluistaan hieman isomman osan kuin heikommassa hapessa oleva kunta.

    ONKO TASAUSRAJA LIIAN ALHAINEN

    Salomäki tuomitsee tasausrajan liian alhaiseksi. OK. Tehdäänpä laskuharjoitus mitä tapahtuu, jos tasausraja nostetaan Hämeenlinnan laskennalliseen verotuloon 3.116 €/asukas, eli Hämeenlinnan valtionosuuteen ei tehtäisi tasausmuutoksia?

    Kanta-Hämeessä Riihimäki jäisi ainoaksi jonka valtionosuuteen tehtäisiin vähennystä (1,1 M€), ja alueelle tulvisi 18,5 M€ lisää tasausrahaa, yhteensä 28,3 M€.

    Mutta koska tasauksessa on kyse nollasummapelistä, tasausrajan ylittävien kuntien euro olisi enää 29 senttiä, eli rajan ylittävästä verotulosta 71% vähennettäisiin valtionosuudesta.

    Jos esim. Hämeenlinna tämän jälkeen tarvitsisi sen yhden euron lisää tuloja, sen tulisi nostaa veroja 3,45 euroa! Tämä ei taida ihan mahtua Salomäen ennusteeseen vaatimansa muutoksen vaikutuksista, eikä ainakaan kannustaisi verovetoiseen talouden kehittämiseen ja kasvuinvestointeihin… Eli juuri Salomäen peräämään ”kehittämiseen”.

    KOKOOMUSLAINEN EUROOPASSA

    Eurooppalaisen kriisin kontekstissa kokoomuksen kannattajaksi ilmoittautuneen Salomäen viha kasvukeskusten ulkopuolista ”persaukista” kuntakenttää kohtaan asettuu erikoiseen valoon.

    Dollari toimii liittovaltio USA:ssa, koska liittovaltion budjetti tasaa osavaltioiden välisiä eroja. Vaikka kulttuurierot USA:n eri osien välillä vetävät vertoja jopa Euroopan eri maiden välisiin eroihin (joskus kieltä myöten), USA:n kaikissa osissa asuu amerikkalaisia.

    Kokoomus ajaa Euroopan vakausjärjestelmää, jolla käytännössä pyritään (jälkikäteen) samaan vaikutukseen eurovaluutan pelastamiseksi. Valtionosuuden sijasta vain tasataan velkavastuita uusiksi, jolloin vauraammat alueet tukevat heikompia (tai asiansa sotkeneita) alueita.

    Ainoa merkittävä ero EVM:n ja valtionosuuksien tasausjärjestelmän välillä on se, että Merijärvellä asuu suomalaisia, kun taas Spercheiadassa, Teggianossa tai Pampilhosa de Serrassa vähempi.

    TASAUSJÄRJESTELMÄN KRITIIKKIÄ

    Mikään järjestelmä ei tietenkään ole täydellinen, sitä en väitä tasausjärjestelmästäkään.

    Tasaus on tarkoitettu tukemaan sellaisia kuntia, jotka eri pakottavista syistä eivät pysty keräämään riittävää määrää verotuloja. Keskimääräistä selkeästi alhaisempi kunnallisveroprosentti tasausta saavassa kunnassa oikeuttaa kysymään onko verotusmahdollisuudet käytetty riittävän tarkasti?

    PS. Jos jäitte alussa miettimään: Miten niin tietojärjestelmät muodostuvat virheistä?

    Jokainen IT-ammattilainen tietää, että järjestelmää testattaessa jokaista korjattua virhettä kohden syntyy kaksi uutta, mutta pienempää virhettä.

    Näin ollen virheiden määrä kasvaa rajattomasti, kun taas yksittäisen virheen koko lähenee asymptoottisesti nollaa.

    Lopulta järjestelmä koostuu ainoastaan äärettömästä määrästä atomaarisia virheitä, joiden tuottamaan yhteisvaikutukseen meidän on tyytyminen…

  30. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Kaupunkilainen kiittää Karia syvälle luotaavasta analyysista.
    Surullisinta tässäkin on se kepeys, jolla valtuutettu nielee purematta tarkoitushakuista tarkoitushakuisesti tai peräti tietämättään.
    Kysyit Sari optimaalista kuntaa, sellaista ei ole, mutta läheltä liippaa tuo Kihniön pieni kunta.
    Siellä on arvojohtamista, siitä päätellen, miten kuntalaisten verorahoja on kohdennettu mm. tuleviin veronmaksajiin.
    Olen niin useasti kertonut ko. kunnasta, etten enää lähde uusintoja tekemään.
    Toivottavasti saamme ensi vaalikaudella valittua mahdollisimman monta valtuutettua Raatihuoneelle, joilla on arvot ja analyysikyky kohdillaan.
    Riitta

  31. avatar Kari Ventola sanoo:

    Kiitos Kaimalle hyvästä selvityksestä verotulojen tasauksesta. Monimutkainen järjestelmä, jonka yksityiskohtia en ole aiemmin näin tarkoin sisäistänyt.

    Seudulliset esimerkit kuvaavat hyvin tilannetta eri vaihtoehdoissa ja mittakaava kertoo asian suuruusluokan. Peanuts kokonaisuuden kannalta.

    t. Kari V.

  32. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Kari Ilkkalan selvitys oli erittäin perusteellinen ja hyvin rautalangasta väännetty. Mutta ei siinä pitäisi kovin paljon uutta olla, jos on perillä kunnallistalouden perusteista. Hallinto- ja talousjohtaja Ismo Uusitalon ja kunnanjohtaja Martti Puran olisi ehkä syytä selvittää asia poliitikoille. Onko se seudulla selvä edes johtorymien jäsenille? Mitä arvelevat Rautio ja Ventola.

  33. avatar Jur.kand. sanoo:

    Napoleon-kompeleksiset kuntien pienikokoiset tapit syrjään! Myös ne, jotka liitossopimuksen pettäen saalistivat vakinaiset johtajavirat politiikkokavereiden kesken kiekkorahoilla suhmuroiden.

    ”Velkua”-romaanissaan kolumnisti, Nokian ex-toimitusjohtaja Kalle Isokallio visioi sankarinsa valtaamaan kunnan ja laskemaan veroprosentin viiteen, minkä jälkeen kunta sai suuryritysten pääkonttorit ja rikastui järjettömästi. Tuoreemmassa kirjassaan ”Pelastaja Pelkosenniemeltä” Isokallio ratkaisee Pelkosenniemen ja Kauniaisten ongelmat yhdistämällä Suomen rikkaimman ja köyhimmän kunnan. Mikäänhän ei estä tekemästä kuntaliitoksia ilman kunnanrajojakin, Nokian ex-toimitusjohtaja toteaa. Heppa-Henna Wirkkunen ei tätä ei-juristina, Saksan heppatyttönä tietäne. Kauniainen voi viedä terveyspalvelut Pelkosenniemelle ja Pelkosenniemi rakentaa kauniaislaisille rikkaille perheille urheilulukion Pyhätunturin kupeelle. Kaikki voittavat järjestelyissä eikä valtiota tarvitse rokottaa.

    Miksi yhdistää korruptoitunut konkurssikunta, vuoden 1918 punainen vallankumouskaupunki Hämeenlinna punapusakkaisine matameineen, yhtiö-, konserni- ym jättivelkoineen suurituloisten virkamiesten maksettaviksi rehelliseen Suomen suurimman varuskunnan Hattulaan? Johan siinä poljetaan isänmaalliset arvot lokaan.

  34. avatar Kari Ventola sanoo:

    Leolle,
    Olet kunta-alan ammattilainen, jolloin hallitset yksityiskohdat verotulojen tasauksesta. Virkamiesten tehtävänä onkin hallita yksityiskohdat. Jostain he laskevat / selvittävät luvut budjettia laadittaessa. Uskon, että Hattulassa johtoryhmä on keskustellut yksityiskohdistakin.

    Järjestelmän yleispiirteet on kyllä johtavilla poliitikoilla tiedossa. Yksityiskohtiin heidän ei tarvitse paneutua. Verotulojen tasaus on suhteellisen pieni osa budjetista. Enemmän aikaa kannattaa käyttää palvelujen tehostamiseen. Tuotospotentiaalit ovat siellä suuremmat.
    t. Kari V.

  35. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Kari V.

    Siirryin kaupungintalon hommista liikelaitoksen toimitusjohtajaksi keväällä 1994. En pidä enää itseäni kunta-alan ammattilaisena. Olen vain alan aktiivinen harrastelija ja seurailija.

    Virkistävää Joulua Sinulle!

Jätä kommentti

css.php