Siirtoviivemaksut ei Hattulan ongelma

Tapanani ei ole puuttua suuren naapurikaupunkimme sisäisiin kysymyksiin. Kun lehdessä kuitenkin jatkuvasti kirjoitetaan keskussairaalassa jonottavista hämeenlinnalaisista potilaista ja siirtoviivemaksuista, sallittaneen yksi poikkeus.

Ajattelin käsitellä asiaa omien kokemusteni perusteella lähinnä Hattulan näkökulmasta. Meillä ei siirtoviivemaksuja kerry. Tämä ei luonnollisestikaan ylitä lehden uutiskynnystä.

Ratkaisimme tämän ongelman jo kuusi vuotta sitten. Toimin silloin perusturvan strategiatyötä tekevän työryhmän puheenjohtajana. Tarkastelimme eri hoitopaikkojen kustannuksia. Kallein hoitopäivä oli ilman siirtoviivemaksujakin keskussairaalassa. Edullisimmat hoitopäivät olivat perusturvan avopalveluissa. Silloin sekä keskussairaalan että myös terveyskeskuksen vuodeostolla oli kuntalaisia, jotka hoidollisesti eivät sinne kuuluneet.

Hoitoketju toimivaksi

Päätimme saada hoitoketjun toimimaan ja hoitaa potilaat oikean tasoisessa hoitopaikassa. Päätimme perustaa Pappilanniemeen lisää vanhusten laitospaikkoja, jossa hoito tulee terveyskeskusta halvemmaksi. Mitoitimme osaston asiakaspaikkojen määrän hoitotöiden järjestelyjen kannalta optimaaliseksi.

Kun emme tarvinneet kaikkia paikkoja itse, myimme vapaat paikat Kalvolalle ja Hauholle. Laskin, että tämä järjestely säästi Hattulalle n. 180.000 € vuositasolla. Naapuritkin hyötyvät siitä muutaman 10.000 €, vaikka maksoivat käyttämistään paikoista täyskatteellisen hinnan. Ilman kuntien välistä yhteistyötä Hattulan hoitopäivän hinta olisi ollut korkeampi.

Esittelin asian valtuuston budjettiseminaarissa toukokuussa 2006. Suunnitelma sisälsi 10 hoitajan ja yhden tilapäisen kanslistin toimen perustamisen kesken budjettivuotta. Sanoin valtuutetuille, että he saavat vapaasti hyväksyä tai hylätä suunnitelman, joka tuodaan yllättäen nopealla aikataululla budjetin ulkopuolelta. Jos valtuusto hylkää sen, niin tänä vuonna jää n. 45.000 €:n säästö saamatta. Valtuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessa suunnitelman yksimielisesti. 

Kun Tuulikellon asiakkaat siirtyivät terveyskeskuksen sairaalasta, niin myös keskussairaalan jono purkaantui. Hattulan päätös auttoi siten myös Hämeenlinnaa.

Panos – tuotos 

Jonkin ajan päästä alettiin kuitenkin kaupungissa ihmetellä, miksi taas keskussairaalassa jonottaa potilaita. Budjettipaineiden takia kaupunki painosti silloin terveyskeskusta säästämään ja ottamaan jonopotilaat vastaan. Olin tuolloin terveyskeskuksen hallituksen jäsen. Esitin silloin hämeenlinnalaisille vastaavan osaston perustamista Pappilanniemen kiinteistöön. Silloin olisi pitänyt panostaa muutamaan hoitajan vakanssiin ja olisi saatu muistini mukaan n. 300.000 euron säästöt.

Säästöt eivät kuitenkaan kaupungille kelvanneet, kun perusturvankin piti silloin leikata eikä kasvattaa budjettimenojaan. Yksipuolinen tavoite oli vain hoitoketjun yksittäisten osien kustannusten minimointi. Kukaan ei siinä tilanteessa katsonut kokonaisuutta ja sen taloudellisuutta. Panos – tuotos ajattelu puuttui. 

Ei osaoptimointia

Pienessä kunnassa asiat ovat ehkä helpommin hallittavissa. Meillä Hattulassa on aina pitänyt toimia niukan budjetin puitteissa taloudellisesti ja tehokkaasti, kun rahaa ei ole ollut ylen määrin. Pappilanniemen vuodeosaston ja Tuulia-kodin toiminta on nyt suunniteltu siten, että ne pystyvät ottamaan vastaan siirtoa tarvitsevat asiakkaat.

Kun kaupungilla nyt on tilaajia ja tuottajia, ei mielestäni resurssien niukkuuden pitäisi aiheuttaa ongelmia hoitoketjun optimoinnissa. Sen uskon olevan hallinnassa jopa paremmin kuin monessa pienemmässä kunnassa.

Ongelmia tosin voi syntyä, jos luottamushenkilöt eivät tunnusta käytännön realiteetteja ja osoita koko hoitoketjuun riittävästi määrärahoja. Osaoptimointi johtaa toimintaan, jossa hoitoketjun toiminta eri portaissa kärsii ja jossain kohtaa maksetaan tarpeettomia lisäkustannuksia. 

21 kommenttia artikkeliin “Siirtoviivemaksut ei Hattulan ongelma”
  1. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Kiitos, Kari. Ja onnittelut.

    Asiat eivät ole monimutkaisia, kun ajatellaan asiaa kokonaisuuden edun ja samalla kustannustehokkuuden kannalta.

    Uskon vakaasti, että hoidon porrastus voidaan toteuttaa yhtä hyvin myös suuremmassa organisaatiossa – kaupungin puolella vaan ei olla vielä päästy osaoptimoinnista eroon. Puuttuu yhteinen tahtotila ja sen takia tasaisin väliajoin menee lähes miljoona euroa kaupungilta taivaan tuuliin. Ja aina uudestaan siirtoa halvempiin hoitopaikkoihin jonottavien ilmaantuminen tuntuu olevan suuri hämmästelyn aihe. Hämmästelen tätä.

  2. avatar Inkeri Valtonen sanoo:

    Kiitos selventävästä kirjoituksesta. Siitä maallikkokin ymmärtää mistä on kysymys. Tuntuu vaan kummalliselta ettei Hämeenlinnssa saada asiaa kuntoon. Näistä siirtoviivemaksuista on uutisoitu tasaiseen tahtiin ainakin muutaman vuoden ajan. Aina hoidetaan hetkeksi jonot pois, mutta mitään pysyvästi järkevää ratkaisua ei löydy.
    Koko kokonaisuus varmaan pitäisi käydä läpi, eikä aina välillä viilata jotain yksityiskohtaa.

    Inkeri Valtonen

  3. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Tervehdys !

    Kiitos Karille hyvästä toiminnasta ja kirjoituksesta. Samoin oli Hauholla toimiessani hallituksen- ja valtuuston pj:nä. Asioita katsottiin kokonaisuutena ja toimittiin nopeasti. Meillä oli jopa yhden henkilön toimenkuvassa ”ulosheittäjän” tehtävät. Hän vahti sairaalasta kotiutuvia asiakkaita. Ja jokaiselle sairaalaan menijälle (jotka tiedettiin etukäteen) pyrittiin varmistamaan myös paluupaikka.
    Hämeenlinnan ongelmana on jääräpäiset johtajat ja päättömät bresneviläiset päätökset. Aikanaan kaupunki näki vision osin purkaa oma hoitoketju ja yksitystää se. Siitä sitten pidetään kiinni, eikä laskelmia nykymallin kustannuspisteistä saa sitten millään, vaikka suohon mennään. Joskus jopa sanotaan ettei saa antaa tietoja. Kaiken huippu oli viime budjettikokouksessa päätös viiden laitospaikan sulkemisesta joka kuukausi tänä vuonna. Tein vastaehdotuksen, jotta lukumääriä ei valtuusto asettaisi. Ehdotukseni hävisi 12-46 yksi tyhjää, muistaakseni.
    Aivan järkyttävää on seurata hämeenlinnalaista juntturapolitiikkaa. Vuosia sitten tehtyä virhearviointia ei olla valmiita korjaamaan. Kaiken lisäksi tilaaja-tuottajamalli on varmaan kankeampi kuin aikanaan Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelma.
    Halvin ja asiakasystävällisin malli olisi yksilön tarpeista lähtevä asianmukainen hoitoketju .Kun lonkkaleikkauspotilas kotiutetaan kotihoitoon jo siinävaiheessa kun oa henkilö tarvitsisi vielä ”laitoshoivaa” voidaan vaan arvata miten kalliiksi hoitaminen lopulta tulee, kun kuntoutuminen ja paraneminen pitkittyy viikko tolkulla(asiasta kannattaa tiedustella kotihoidon työntekijöiltä ).
    Toimittaja Hanna Antila-Anderssonia mukaellen, johtavia toisinajattelijoita tarvitaan myös ikäihmisten- ja tetolan lautakunnissa. Vain he ainoastaan voivat enää pelastaa tämän kaupungin.
    T HK

  4. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Kari!
    Siitä lähdettiin, että Pappilanniemi aikoinaan olisi win-win-keissi.
    Nykyään liikelaitoksessa ollaan menossa omituiseen suuntaan: siirtoviivemaksut terveyskeskuksen piikkiin, mutta LL:lla ei ole oikeutta laskuttaa ikäihmisten ltk:aa asiakkaista, jotka eivät tarvitse sairaalahoitoa.
    Tässä on taas joku isompi kuvio takana. Minä kuulen mehiläisten pörräävän, vaikka niitten pitäisi olla horroksessa.
    Kari, täällä palaa rahaa aivan turhiin asioihin t. Hessu K.

  5. avatar Sari Rautio sanoo:

    Seppo- tuosta osaoptimoinnista juuri pyritään eroon siirtämällä se kokonaisuus terkkarille. Hannu, se teidän Hauhon palvelurakenne oli varmasti hieno, ainakin se oli melkoisen kallis… Ja Inkeri, juuri niin, se kokonaisuus juuri pitää viilata kasaan.

    Sari

  6. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Hyvä Sari

    Terveyskeskuksen liikelaitos on yksi osaoptoimoija. Se katsoo tässä tilanteessa vain omaa etuaan – ei kokonaisuuden etua.

    Osaoptimoinnista päästään eroon vasta, kun alueellamme on sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimialat kattava yksi organisaatio. Organisaation nimi voisi olla vaikkapa Vanajanlaakson sosiaali- ja terveysalue. Terveysalueeseen kuuluisivat Hattula, Janakkala ja Hämeenlinna joko kaikki erikseen tai yhtenä yhtenäisenä kokonaisuutena.

  7. avatar Sari Rautio sanoo:

    Iltaa Seppo, ja muut!

    Ja tuo esittämäsi olisi se paras kokonaisuus. Nykyisessä tilanteessakin on kuitenkin toimittava. Olisi hienoa kun pääsisimme naapurien kanssa puhumaan aiheesta pikaisesti, lausunto tarvittaneen toukokuunloppuun mennessä. Hml esitti asiaa jo vuosi takaperin, mä tein siitä esityksen kaksi vuotta sitten. Jospa aika kypsyisi?

    Sari

  8. avatar Kari Ventola sanoo:

    Seppo
    Olet oikeassa osaoptimoinnista. Mielestäni terkkari ei voi yksin ongelmaa ratkaista. En tunne niin tarkoin Hämeenlinnan nykyistä organisaatiota (tilaaja – tuottaja / elinkaari), että osaisin sanoa kuka kokonaisvastuun kantaa, mutta kyllä se viimeistään kaupunginjohtajan tasolla löytyy. Kyllä ilman isoja organisaatiojärjestelyitäkin voidaan hoitoketju saada toimivaksi, jos tahtoa löytyy. Sen Hattulan esimerkki osoitti.

    Sari
    Et ole varmaan huomannut Hämeenlinnan esityksen vaikutuksia meille. Se olisi merkinnyt Hattulan palveluitten heikkenemistä ja itsenäisen päätösvallan menettämistä. Kun meillä terveys- ja sosiaalipalvelut toimivat nykyisin paremmin kuin naapurissa, niin en ainakaan minä voi kannattaa kuntalaisille heikompaa ratkaisua.

    Kari V.

  9. avatar Sari Rautio sanoo:

    Aurinkoista alkanutta viikkoa!

    Kari muistaa nyt huonosti Hämeenlinnan esityksen, me esitimme että selvitetään miten homma kannattaisi hoitaa. Ja se on esillä meillä jossain kohdassa. Minä haen edelleen sitä optimaalista tapaa kokonaisuuteen, sairaalan ylitykset johtuvat osaltaan myös lisääntyneestä käytöstä, lisääntyneistä lähetteistä, joita myös Hattulasta tulee. Ja edelleen, en ollenkaan väitä että meillä oltaisiin millään saralla optimaalisessa tilassa, vaan tarve tehdä paremmin on suuri. Eli, olisiko mahdollista istua yhteiseen pöytään ja keskustella näistä?

    Sari

    ps. Hannu, en edelleenkään pelkää sinua, mutta ihmettelen, miten edelleen voit ulkoistaa itsesi kaupungin päätöksenteosta? Vaikkapa tuo viiden paikan vähennys oli täysin lautakunnan päätöksen ja valtuuston hyväksymän strategian mukainen päätös.
    ds

  10. avatar Kari Ventola sanoo:

    Auringonpaistetta myös sinne naapuriin!

    Sari ei muistini vielä pätki tässä asiassa. Esititte selvitystä, mutta siinä oli myös ehdotus toiminnan organisoinnista, mikä olisi siirtänyt päätösvallan hämeenlinnalaisille.

  11. avatar Sari Rautio sanoo:

    Ja aurinko senkun jatkaa paistamistaan!

    Esitimme seudun virkamiestyön perustella selvitysmiestä kokonaisuuden arvioimiseksi. Isäntäkuntamalli oli pohjaesitys, kaupungin strategiasta nostettu, mutta ei mitenkään se olennainen asia tuossa esityksessä, olennainen kohta oli ulkopuolinen selvittäjä parhaan kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Ja edelleen, sitä tarvitaan. Pykälä kokonaisuudessaan löytyy kaupungin sivuilta http://ktweb.hameenlinna.fi/ ja kaupunginhallituksen 22.6.2011 kokouksen kohdalta. Tässä muutama nosto esityksestä.

    ”Hämeenlinnan kaupungilla on valmius jatkaa neuvotteluja sosiaali- ja
    terveydenhuollon palvelut kattavasta yhteistoiminta-alueesta Hämeenlinnan
    seudulle yhteistyössä Hattulan ja Janakkalan kuntien kanssa.
    Kaupunki pitää tätä ratkaisua tarkoituksenmukaisimpana puitelain tavoitteiden
    saavuttamiseksi ja kestävimpänä ratkaisuna tulevaisuuden palveluiden
    järjestämisen ja rahoittamisen haasteisiin.
    § 23, KH 22.6.2011 14:00 KH: 559/2011
    Hämeenlinnan kaupungin näkökulmasta isäntäkuntamallisella ratkaisulla
    on mahdollista turvata kuntalaisille tarjottavien palveluiden määrä,
    laatu ja palvelurakenne (lähipalvelut, keskitetyt palvelut) tarkoituksenmukaisimmalla
    tavalla. Isäntäkuntamalli, johon sisältyy kunnallisen demokratian
    takaama yhteinen toimielin, on hallinnollisesti kevein ratkaisu.
    Se takaa yhteistoiminta-alueen kunnille kunnallisen itsehallinnon mukaisesti
    päätösvallan kuntalaisten palveluiden rahoituksesta ja järjestämisestä.
    Kustannukset voidaan isäntäkuntamallissa jakaa aiheuttamisperiaatteen
    mukaisesti.
    Koko seudun kattavalla palveluiden järjestämisvastuulla voidaan palvelut
    turvata nykyistä paremmin muun muassa ikääntymisen, kasvavan
    kysynnän, työntekijöiden rekrytoinnin, erityisosaamisen turvaamisen,
    tarkoituksenmukaisten tuottamistapojen ja kestävän talouden näkökulmasta.”

    Ja jatkuu päätöskohdassa selvityksen jälkeen:
    ”Hellsténin ehdotus: Kaupunginhallitus päättää
    1. antaa edellä esitetyn selvityksen valtiovarainministeriölle sekä sosiaali-
    ja terveysministeriölle, ja
    2. ehdottaa pykälässä mainitulla tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon
    järjestämisen yhteistä kaksivaiheista kokeilua Hattulan ja Janakkalan
    kunnille sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille joko kokeilulakihankkeena
    tai erikseen rahoitettuna hankkeena siten, että hankkeen
    ensimmäisen osan selvityshanke toteutetaan ja toiseen vaiheeseen
    siirtyminen jää myöhemmän päätöksenteon varaan.”

    Mutta, jos isäntäkunta on se kynnys, selvitetään muuta.
    Mikä olisi vastaesitys? Jotain täytyy tehdä seudullamme terveydenhuollon osalta.
    Sari

  12. avatar Kari Ventola sanoo:

    Auringon jo laskettua tältä päivältä!

    Myönsit siis Sari, että itsenäinen päätäntävalta olisi Hattulalta ja Janakkalalta mennyt Hämeenlinnan ehdotuksella. Tällainen ehdotus, varsinkaan kun tästä ei edes informoitu etukäteen naapureiden poliittista johtoa, viestittää meille naapureille HML:n pyrkimyksestä. On helppo tehdä tulkinta, että tässä ehdotuksessa oli ketunhäntä kainalossa.

    Luottamusta on siis vielä rakennettava, ennen kuin uusi avaus kannattaa tehdä. Mielestäni vain win-win -rakenteella voi olla mahdollisuuksia menestyä.

    Hattulan perusterveydenhuolto on kunnossa. Erikoissairaanhoitoa pitää kyllä kehittää, mutta siihen Hattulalla ei juuri ole mahdollisuuksia. Meillä ei ole edes paikkaa ESH:n hallituksen pöydän ääressä. Kaikki avainpaikat ovat HML:n miehittämät.

  13. avatar Seppo Mäkinen sanoo:

    Ja kuntalaisena valitettavasti totean, että jälki keskussairaalan toiminnassa ja erikoissairaanhoidossa on kyllä isännän (= esillä olevat samat huseeraajat) osaamisen mukaista, eli tappiolla mennään, työyhteisö voi huonosti ja kuntalaiset maksavat viulut.

    Siis AMMATTITAITOA johtamisen kaikille osa-alueille odotellen.

  14. avatar Sari Rautio sanoo:

    Ja taas aurinko paistaa!

    Jos siis Karin mukaan nykymallissa Hattulalla ei ole mahdollista vaikuttaa erikoissairaanhoitoon- siis kuntayhtymään, johon itsenäisenä kuntana kuuluu, olisiko ihan kunnan edunkin mukaista miettiä uusia ratkaisuja? Ja edelleen, jos meidän tekemämme esitys ei ole hyvä, niin olisi hienoa saada muita esityksiä. Osaamista varmasti on sekä Hattulassa että Janakkalassa, sekä näkemystä miten asiat voitaisiin järjestää.

    Juttu jatkuu tänään Forssassa, kiinnostava päivä siis tulossa!

    Keskustelusta innostuneena,
    Sari

  15. avatar Pimu sanoo:

    Sen verran on kyllä pakko sanoa tuosta erikoissairaanhoidosta, että saa olla kyllä melkoinen ennustaja, että pystyy budjetoimaan oikein seuraavan vuoden menot, jos yksittäisen potilaan hoito voi maksaa miljoona euroa vuodessa, mikä taisi olla ennätys viime vuodelta. Nykypäivän erikoissairaanhoito vaan on niin helkkarin kallista tuhansien eurojen lääkkeineen ja kalliine operaatioineen, että se väkisinkin tulee kalliiksi. Ihmiset kun tuppaa elämään pidempään kuin ennen, mikä johtaa syöpäsairauksien lisääntymiseen ja jos yksi annos syöpälääkettä voi maksaa about sairaanhoitajan kuukauisiliksan verran niin siinä on kyllä aika monta muuttujaa päättäjäraukkojen hallittavaksi ja suurin osa niistäkin sellaisia, mille ei mitään vaan voida, jos potilaille halutaan paras mahdollinen hoito antaa.

  16. Huomenta Sari!
    Ja hyvää Naistenpäivää kaikille! Hauhon malli ei suinkaan ollut kallis,sorry, katsotaan sitä miten tahansa. Hauholla oli yli 65-vuotiaita n 24% asukkaista. Se siis huoltosuhteesta. Tarkastelimme sitä jo vuosia sitten. Teimme mm tarkan analyysin, millaisia sairauksia meillä esiintyy ja miten voimme ennaltaehkäistä tulevia ongelmia.Totesimme mm , että maatalousvaltaisella pitäjällä oli rasitteena lonkka-ja polvikulumat ym rasitussairaudet. Tehostimme ”varhaista” tekonivelleikkauksien ostoa, jotta kukaan ei jäisi petiin liikuntakyvyttömäksi ja ilman leikkausta, jos ja kun esim pahat sydänsairaudet saattaisivat myöhemmin estää isot leikkaukset.
    Olin ideoimassa ja kehittämässä yhdessä silloisen ”vanhusvastaavan”, kanssa ”mummokummi-järjestelmää” , jossa omaisten vastuuta ja tukea vanhuksista olisi voitu lisätä. Jokaiselle mummolle ja papalle piti nimetä tukihenkilö vaikkapa vapaaehtoisista, ellei omaisia olisi. Nämä tukihenkilöt olisivat ns katsoneet että asiat olisivat mallillaan. Tämä hanke jäi kesken kuntaliitoksen myötä.
    Olimme Hämeenlinnaa edellä rakentamisessa ja vanhustenhoidon ”keskittämisessä” ja inhimillistämisessä. Kotihoidonkokeilussa olimme ensimmäisenä mukana, tosin terveyskeskuskuntayhtymän hämeenlinnalaiset edustajat lopettivat sen , ilmeisen kateellisena, kun eivät suostuneet jatkamaan sitä.
    Tällaisilla pienillä merkityksellisillä säästöillä hoidon laatu paranee ja kulut pienenevät. Hämeenlinna toteuttaa tälläkin hetkellä vanhustenhoitoa bulkkituotantona tilastojen perusteella.
    Sari, en ulkoista itseäni päätöksenteosta. Siitä osoituksena vastaehdotus valtuustossa. Saan siitä mainita ikuisesti ja tein esityksen, koska olin eri mieltä. Nyky mallilla olemme suossa.
    Ottaiskohan joku riskin konsultaatiosta. Tarjoaisin mallit ja toimenpiteet, miten vanhushuoltoa laadullisesti parannetaan ja miten se tuotetaan edullisemmin. Saisin, about 25% vuotuisesta säästöstä provikkaa, ja vain jos säästöjä syntyy. Ei tarvitsisi kauan duunia tehdä, kun voisi lähteä vapaaherraksi jonnekin. Ongelmaksi muodostunee se, että pohjaksi tarvitsisin yksilöityjä laskelmia. Niitä ei ole tähän kohta kolmeen ja puoleen vuoteen saatu, useista pyynnöistä huolimatta. Miten siinä sitten parannat kustannusrakennetta!!!!???
    Mutta odotan jos joku ottaisi yhteyttä…
    T HK

  17. avatar Kari Ventola sanoo:

    Sari,
    Kun demokratiassa toimitaan enemmistön ehdoilla, ei pienellä kunnaalla ole vaikutusmahdollisuuksia muutoin kuin mahdollisen liittoutumisen kautta. Vaikka osaamista löytyisi, enemmistö vie vaikutusvallallaan avainpaikat. Minun on vaikea uskoa, että tässä suhteessa tilanne olisi jotenkin muuttumassa vaikka rakenteita muutettaisiin.

    Olemme kyllä omista lähtökohdistamme miettineet erikoissairaanhoidon tilannetta. Ehkä avaimia on löytymässä vahvan perusterveydenhuollon kautta.

  18. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Sekä Hannu että Kari tuovat esiin kustannussäästöjen kannalta ehkä tärkeimmän asian: hoitoketjun kevein ja halvin pää tulee olla huippukunnossa. Hoidon tulee olla lähellä ja toimenpiteiden painopisteen tulee olla ennakoivassa ja ehkäisevässä hoidossa.

    Nykyisessä Hämeenlinnassa erinomainen esimerkki perusterveydenhuollon hyvin toimivasta yksiköstä on piskuinen Ojoisten terveysasema, joka kaiken aikaa on lopettamisuhan alla. Toiminta on kustannustehokasta ja asukkaat ovat tyytyväisiä.

    Hattulan erikoissairaanhoidon osalta kysyn Karilta, että eikö teillä ole hyvien Tampereen yhteyksien takia ehkä normaaliakin enemmän hoitoyhteyksiä Tampereelle. Lisäksi terveysasemallanne käy erikoislääkäreitä ihan paikan päällä, mikä säästää kalliita konsultaatioita ja tutkimuksia erikoissairaanhoidon laitoksissa.

  19. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Terve Seppo!
    Esimerkkisi Ojoisten terkkarista kertoo, että olet niitä harvoja asioihin paneutuneita, joita kovasti kaipaan Hämeenlinnan kartalla.
    Et sokeudu selityksille.
    Kaupunkilainen kiittää!
    Riitta

  20. avatar Kari Ventola sanoo:

    Seppo kiteytit hyvin toimivan hoitoketjun ydinasian.

    Hattulan perusterveydenhuolto on toimiva. Kun toiminta perustuu ostopalveluihin emme kuluvalla kaudella ole pystyneet hankkimaan erikoislääkäreiden palveluita. Uusi kausi on pian käynnistymässä. katsotaan, mitä se tuo tullessaan.

  21. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Tervehdys kaikille!
    Mielestäni hoitoketjun toimimattomuus Hämeenlinnassa johtuu ylimmän johdon (kh:n) puuttumisesta yksityiskohtiin. Ei osata delegoida. Valtuuston (kh:n) päätös vähentää vanhusten hoivapaikkoja vuosittain on tällainen. Osaavat virkamiehemme tietävät tasan tarkkaan, mitä eläminen missäkin sängyssä maksaa.
    Leikkisästi voisi todeta, että valtuuston tulisi sallia terveyskeskuslääkärin kirjoittaa vain yksi lähete kuukaudessa erikoissairaanhoitoon. Päästäisiin alle 600 lähetteen vuositasoon. Tai ambulanssin saisi tilata vain parillisina päivinä.
    Oma ehdotukseni ongelmaan on, että tetola ja ikla yhdistettäisiin, ja uuden lautakunnan alaisuuteen liitettäisiin Terveyspalvelut -liikelaitos. Vanhusten hoivapalvelut, kotihoito ja terppari olisivat yhteisessä hallinnossa ja yhteisin rahoin.
    Että silleen t. Hessu K.

Jätä kommentti

css.php