Palvelus kuntaliitoskeskustelulle

Kuntaliitoksia ajava Hämeen Sanomat teki sunnuntain numerossaan palveluksen kuntaliitoksia vastustaville poliitikoille. Lehti laski spekulatiivisesti uuden Suur-Hämeenlinnan paikkajaon viime vaalien äänestystuloksen perusteella. Laskelman lopputulos ei sinänsä ollut yllätys asioita tunteville kunnallispoliitikoille. Nyt lehti kertoi tuloksen myös kaikille hattulalaisille ja janakkalalaisille.

Uudessa valtuustossa olisi 2-3 hattulalaista. Janakkalalaisia olisi 8. Todennäköisesti uusissa vaaleissa kaavailluista liitoskunnista olisi hieman enemmän Janakkalan ja Hattulan valtuutettuja, koska ehdokkaita tuskin olisi yhtä montaa kuin itsenäisen kunnan aikana. Äänten keskittyminen ”oman kaupunginosan ehdokkaille” voisi tuoda 1-2 lisäpaikkaa.

Tämä ei kuitenkaan poista sitä tiedettyä tosiasiaa, että demokratiassa enemmistö päättää. Väestökeskittymän alueelta valitaan päättäjien enemmistö. He linjaavat päätökset. Voidaan helposti todeta että uuden Suur-Hämeenlinnan valtuustossa 4-5 hattulalaista ei pysty pitämään yhtä tehokkaasti esillä oman ”kylän” asioita kuin valtuusto itsenäisessä kunnassa.

Jo edellisellä kuntaliitoskierroksella epäiltiin, että paikallistoimikunnat eivät todellisen päätösvallan puuttuessa täytä demokratiavajetta. Tämä on myös osoittautunut todeksi. Vaikutusvallan menettäminen oman alueen asioitten hoitoon oli eräs tärkeimmistä tekijöistä, miksi Hattula ei edes lähtenyt mukaan kuntaliitoskeskusteluun. Kuntapäättäjät joutuvat kuntaliitosta käsitellessään pohtimaan, onko pienen kunnan aito demokratia parempi kuin suuren kunnan näennäisdemokratia.

Saman lehden Sunnuntaidebatti-palstalla Asikkalan kunnanjohtaja Juri Nieminen nostaa esille suurten kuntien palvelujen tehottomuuden. Pienissä kunnissa palvelut on olosuhteiden pakosta jouduttu järjestämään taloudellisesti ja tehokkaasti.

Hämeenlinnakin säästäisi useita miljoonia euroja, jos se tehostaisi perusturvan palvelut samalle tuottavuustasolle kuin Hattulassa. Miksi kuntaliitoksella pitäisi hävittää Hattulan tehokkaat palvelut, kun todellinen säästöpotentiaali on kaupungin omassa toiminnassa? Eikö se pitäisi hyödyntää ensin ja vasta sitten miettiä muita mahdollisuuksia?

Valtio-osuusjärjestelmä tulisi muuttaa sellaiseksi, että se motivoisi kuntia tehostamaan toimintaansa. Sillä tavalla kuntien velkaantumista saadaan kuriin ja julkinen talous saa aikaan säästöjä. Sitähän se hallituskin viime kädessä hakee.

Jätä kommentti

css.php