Kuntatalouden lottoa

Jokainen yrittäjä tietää, miten tärkeää on tasainen kassavirta yrityksen toiminnan kannalta. Suurissa projekteissa sovitaan  osasuorituksista, joilla varmistetaan toiminnan rahoitus. Loppusuoritus jää tulematta vain, jos ostaja menee konkurssiin.

Kuntatalouden rahoituspohja on aivan toisenlainen. Toimintatuotot, jotka käsittävät saadut asiakasmaksut ja myyntitulot esimerkiksi tonteista, kattavat vajaan viidenneksen menoista. Pääosa Hattulan tuloista muodostuu verotuloista (n. 62 %) ja valtionosuuksista (n. 19 %).

Kiinteistöverot (3 %) eivät maaseutukunnissa ole kovin suuret. Hattulassa yhteisöverotulo on hieman kiinteistöveroa pienempi. Kiinteistöverot kunta saa pitää kokonaan itse. Yhteisöveron saajien jako-osuuksia muuttamalla valtio voi myös ohjata kuntataloutta.

Valtionosuudet ovat korvausta valtion kunnille määräämien tehtävien suorittamisesta. Määräytymisperusteet ovat erittäin monimutkaiset ja riippuvat useasta tekijästä. Kuntien toimintaa ne eivät ohjaa. Kun valtio on viime aikoina velkaantunut, se on pyrkinyt siirtämään rahoitusvastuuta kunnille pienentämällä jaettavia valtionosuuksia.

Esimerkiksi Hattula saa muita kuntia vähemmän valtionosuuksia, kun väestön sairastavuus on alhaisempi. Sairastuvuusindeksin huomioonottamisella on pyritty tasaamaan terveydenhuollon kustannuksia. Yleisenä tavoitteena on kuitenkin alentaa sairastavuutta.  Kuntaa, joka panostaa tavoitteen mukaisesti ennaltaehkäisevään toimintaan, rangaistaan myös valtionosuuksia leikkaamalla!

Valtionosuusjärjestelmä on parhaillaan uudistettavana ja ensi syksynä julkistetaan selvitysmiehen ehdotukset. Toivottavasti järjestelmästä tulee yksinkertainen ja toimintaa ohjaava sekä tavoitteisiin kannustava.

Kunnallisvero ja yhteisövero menevät yhteiseen verokassaan, josta niitä jaetaan kunnille. Kunnallisverossa on verotulojen tasausjärjestelmä, jolla runsaasti tuloja saneen kunnan verotuloja leikataan heikompien kuntien hyväksi.

Hattula on halunnut vahvistaa talouttaan kunnallisveroprosenttia nostamalla. Osa tästä korotuksesta on kuitenkin valunut verotulojen tasauksessa heikompien kuntien auttamiseen. Yhteisvastuu on hyvä periaate, mutta jos se johtaa siihen, että kunta ei kanna vastuuta taloudestaan, ollaan väärällä tiellä.

Verotulojen tasauksen lisäksi kunnalle tilitettävät verot muuttuvat jatkuvasti. Tilitys tehdään ennakkotiedoilla ja se korjataan oikeaksi edellisen vuoden verotuksen valmistuttua. Myös verovalitusten käsittely muuttaa vuosittaisia verotuloja vielä jälkikäteen.

Viime vuonna pitkin vuotta verotulojen kertymä näytti kohtuullisen hyvältä. Lopullisen verotuksen valmistuttua, tilityksiä oikaistiin ja Hattula joutui palauttamaan liikaa tilitettyjä veroja. Sen seurauksen myös kunnan tulos painui tappiolliseksi. Talouden suunnittelu on lähes mahdotonta tällaisessa tilanteessa. Kunnan talous on kuin loton pelaamista.

Hattula pyrkii nyt löytämään lisätuloja, karsimaan menojaan sekä tekemään rakenteellisia muutoksia kilpailukykynsä vahvistamiseksi.

Yrittäjillä ja kunnalla on keskenään vahva kohtalon yhteys. Kun yritykset menestyvät, niin kuntakin menestyy. Tänä taantuman aikana kummankin toiveissa on tuloksen parantaminen. Hattulan yrittäjien ja kunnan kannattaisi mielestäni yhdessä selvittää, millä toimenpiteillä voisimme auttaa kasvuhakuisten yritysten kehittymistä. Uskon, että kohtuullisilla toimenpiteillä voitaisiin saada merkittävää yritysten kasvua. Siitä hyötyy myös kunta verotulojen kasvun ja työttömyyden laskun kautta.


Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Hattulan Yritysviestissä 13.5.2013.

4 kommenttia artikkeliin “Kuntatalouden lottoa”
  1. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tervehdys Kaima,

    muuten ansiokas kirjoitus, mutta ylläpitää sitä diskurssia l. puhetapaa, jossa vastuuta kuntien talousvaikutuksista ulkoistetaan valtiolle.

    Tähän puhetapaan kuuluu ihmeen sitkeiden osa- ja epätotuuksien toistelu. Yksi sitkeimmistä on se, jonka sinäkin nyt tulet toistaneeksi: ”Kunnallisvero ja yhteisövero menevät yhteiseen verokassaan, josta niitä jaetaan kunnille. Kunnallisverossa on verotulojen tasausjärjestelmä, jolla runsaasti tuloja saaneen kunnan verotuloja leikataan heikompien kuntien hyväksi.”

    Väite on yksinkertaisesti väärä.

    Vaikka kunnallisveron tuotto kiertää valtion kassan kautta, jokainen kunta saa lopulta verotuksen valmistuttua kaiken asukkaidensa maksaman kunnallisveron itselleen
    .
    Mainitsemasi tasaus tarkoittaa verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta. Systeemi pelaa seuraavasti:

    Valtiolla on potti X, jonka se jyvittää ensin kieltämättä monimutkaisella systeemillä kuntakohtaisiksi valtionosuuksiksi.

    Seuraavaksi verrataan kunkin kunnan laskennallista verotuloa / asukas järjestelmän tasausrajaan, joka tänä vuonna on 3073,91 €/asukas (91,86% maan keskiarvosta). Jos kunnan laskennalliset verotulot ovat tätä alemmat, kunta saa tasauslisää tasausrajaan asti. Jos laskennalliset verotulot ovat tasausrajaa korkeammat, kunnan saamasta valtionosuudesta vähennetään tasausvähennys, joka on 37% tasausrajan ylittävästä osasta.

    Teoriassa ökyäveriään kunnan tasausvähennys voisi olla valtionosuutta suurempi. Vasta silloin syntyisi tilanne, jossa kunnan kunnallisveron tuottoa siirtyisi muiden kuntien hyväksi. Näin äveriästä kuntaa ei Suomessa ole, vaan kaikki saavat verotulojensa lisäksi positiivisen summan valtionosuuksia.

    Tasauslisäykset ja -vähennykset lähes nollaavat toisensa siten, että valtionosuuspotti X ei muutu tasausjärjestelmän seurauksena. Yleensä syntyvä pieni erotus jyvitetään kaikille pääluvun mukaan.

    Yhteenveto:

    ”Varakkaan” kunnan tulot = kaikki omat kunnallis- ja kiinteistöverotulot + osuus yhteisöverosta + valtionosuus – tasausvähennys

    ”Köyhän” kunnan tulot = kaikki omat kunnallis- ja kiinteistöverotulot + osuus yhteisöverosta + valtionosuus + tasauslisäys

    Tasausjärjestelmässä on toki heikkoutensa. Se on tarkoitettu sellaisten kuntien tukemiseen, jotka eivät saa asukkaiden tulopohjasta enempää veroja irti. Kuitenkin samaan aikaan varakkaampi kunta on voinut ”aliverottaa” enemmän tai vähemmän tahallaan ja saada aliverotukselle 100% kompensaation tasausrajaan asti.

    Hattula ylläpiti 17,75 % kunnallisverokantaa 1999-2009, kunnes nosti veroa vuodelle 2010 kerralla 1,50 prosenttiyksikköä 19,25 %:iin. Vuonna 2010 veronkorotus sitten puri niin, että Hattulan verotulot kasvoivat yli 3,6 M€ eli huikeat 13,5 % edellisvuoteen verrattuna. 2010 tilinpäätöksen perusteella on ollut melkoisen selvää, että tasausjärjestelmässä tullaan vuonna 2012 menemään tasausrajan yli.

    Koska valtionosuudet ovat samaan aikaan kasvaneet, ei Hattulan siirtyminen tasausrajan yli ole vaikuttanut nettona yhtä paljon, kuin lisäysten ja vähennysten erotuksesta voisi päätellä:

    2008: 9,380 M€, jossa 0,524 M€ tasauslisäystä verovuoden 2006 perusteella
    2009: 10,274 M€, jossa 1,096 M€ tasauslisäystä verovuoden 2007 perusteella
    2010: 10,610 M€, jossa 0,641 M€ tasauslisäystä verovuoden 2008 perusteella
    2011: 10,560 M€, jossa 0,498 M€ tasauslisäystä verovuoden 2009 perusteella
    2012: 10,265 M€, jossa 0,173 M€ tasausvähennystä verovuoden 2010 perusteella

    Nettona Hattula on viidessä vuodessa tasausjärjestelmässä vielä 2,586 M€ plussalla. Jos katsotaan Hattulan lainamäärän kehitystä, kunta oli käytännössä velaton vuoteen 2007 asti, jolloin velka kolminkertaistui edellisvuodesta. Johtopäätöksenä on, että Hattula selkeästi ”aliverotti” vuodet 2007-2009, ja rahoitti toimintaansa paitsi velalla, myös valtionosuuksien tasauslisällä. Kun veroprosenttia oli sitten pakko korottaa, korjaantui ”aliverotus” ja tasausjärjestelmä toimi suunnitellusti (oli se sitten oikein tai väärin).

    Ongelma on ettei asiaa Hattulassa (kuten ei varmaan juuri missään) osattu ennakoida. Hämeenlinnan veronkorotus ei vaikuttanut meillä vastaavasti, koska oltiin jo valmiiksi tasausvähennyksen puolella.

    Toinen pikku ”legenda” on puheet valtionosuuksien kiristymisestä. Yleisesti ottaen valtionosuuksien suhteellinen osuus kuntien kokonaistuloista on kuitenkin kasvanut ainakin viimeiset 15 vuotta, kunnes nyt 2013 ennakoidaan pientä laskua. Toimintatuottojen suhteellinen osuus on pysynyt kutakuinkin vakiona, kun taas verotulojen osuus on laskenut vuodesta 2001, vaikka veroprosentti on koko ajan noussut. Huolestuttavinta on se, että velanotto on kasvanut sekä absoluuttisesti että suhteellisesti.

    Luottamushenkilöt joutuvat päättämään kiperistä asioista luvattoman heikoilla taloustiedoilla valmistelluista esityksistä. Välillä tulee mieleen olisiko kunnille asetettava lainakatto sittenkään niin huono asia… Joka tapauksessa tervehtyminen alkaa tosiasioiden tunnustamisesta, eikä siinä auta kertoa itselleen ja muille epätosia selityksiä.

    Voimia tuleviin koitoksiin,

    toivoo kaima

  2. avatar Jaana Laine sanoo:

    Kiitos Karit ja erityisesti Kari Ilkkala!
    Kari Ilkkala säästit minulta kirjoituksen vaivan kun selvitit asiat juuri kuten ne ovatkin ja vielä perustelit ne hyvin. Tosin itse en olisi noin hienosti ja perusteellisesti noita asioita jaksanut kirjoittaa 🙂 Olen Hattulassa kuunnellut näitä ”jorinoita” viimeiset viisi vuotta niin virkamiehiltä kuin osalta luottamushenkilöitäkin. Eli kun asioita ei tunnisteta ja niiden vaikutuksia ei ymmärretä on lopputulos juuri näin kuten ansiokkaasti kirjoitit.
    Verojen maltillinen nosto on aina parempi vaihtoehto tässä järjestelmässä kuin iso kertarysäys! Ja mitä tulee näiden asioiden ennakoitavuuteen niin aina kuulee selityksen, ei näitä veronoikaisuja voi ennakoida ne tulevat ”puskasta”. Ei ne nyt kuitenkaan ihan puskista tule minun mielestäni. Olen vain hämmästellyt millä MUTU-tuntumalla eli LOTTOAMALLA kuten Ventola osuvasti kirjoitti hoidetaan monen kunnan taloutta? Kari Ventola vetoaa edelleen Hattulan 2012 vuoden huonoon tulokseen verotulojen pohjan murentumisella ja verojen oikaisulla? Eikö menokurin heikentymisellä ole mitään tekemistä tämän kanssa ja virheillä mitä tapahtui budjetoinnissa? Toimintamenot ovat räjähtäneet käsiin verrattuna vuoteen 2011 ja siinä samalla tulopohjan ylioptimistiset odotukset (1 milj. euroa) olivat isoin niitti meidän taloudelle 2012. Eikös oteta nyt lusikka kauniiseen käteen ja myönnetä nämä, eikä yritetä peitellä niitä jollain harhaanjohtavilla ”salaliittoteorioilla” verottajan taholta. Säästöjä on tehtävä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Kun ei muuta keksitä lähdetään perkaamaan rakenteita eli mm. lakkautetaan elinkelpoisia kouluja ja leikataan heikommilta. Tottakai rakenteita tulee tarkkailla ja tehdä korjausliikkeitä jos niihin on tarvetta, mutta ei nyt lähdetä suunnittelemattomiin ja lopullisiin leikkauksiin heppoisin perustein. Kuntatalouteen järkeä ja kuntalaiset huomioon ottavaa asioiden hoitoa toivoisin meidänkin kunnassa harjoitettavan! Ja tontit aktiiviseen myyntiin ei niitä kukaan tule kunnanvirastolta kyselemään. Myös energiataloudelliset vaihtoehdot uusien tonttien tueksi kuten maalampö niin eiköhän se tontti kauppa siitä vilkastu.
    Jaana Laine

    • avatar Seppo sanoo:

      Avoin ja rakentava keskustelu on kaiken A ja O.
      Rahkoilan koulun lopetuksessa ja Parolan kalliimpien kerrostalojen ostossa Hattulan kunnalle sitä ei vaan käytetty. Ne tehtiin salaa. Olisi voineet jäädä tekemättä jos kuntalaiset olisivat päässeet tuomaan järkeään päätöksiin. Toivon että tavat muuttuvat.

      • avatar Seppo sanoo:

        Onko Parolan kalliiden kerrostalo-osakkeiden osto kunnalle LOTTOA vai sitä kuntatalouden tasapainotusta? Varmaan lottoa!

Jätä kommentti

css.php