Raideliikenteen asiakaspalvelussa riittää kehitettävää

Eino-myrsky osoitti taas yhteiskunnan haavoittuvuuden.  Olin tulossa junalla Oulusta ja junaliikenne oli pääradalla sekaisin.

Oulussa odottelimme junaa saapuvaksi lähtöraiteelle. Lähtötaulu ilmoitti, että juna lähtee ajallaan.  IC oli tulossa pohjoisesta Ouluun. Asemahallissa saapuvien junien tauluun oli merkitty junan saapumisen myöhästyminen. VR:llä ei palvelu toiminut. Asiakkaalle ei saatu viestitettyä ajoissa tietoa lähdön viivästymisestä, vaikka se oli tiedossa.   

Juuri ennen junan virallista lähtöaikaa yksittäinen konduktööri käveli laiturilla ja kehotti menemään asemahalliin lämmittelemään. Lähtö viivästyisi ainakin 20 minuuttia. Missä olivat hyvään asiakaspalveluun kuuluvat kuulutukset ja tiedot junan lähtötaulussa? Eikö keskitetty kuulutusjärjestelmä salli paikallisia kuulutuksia vai eikö kukaan ollut kiinnittänyt niihin huomiota? 

Koko ajan oli epäselvää ajaako juna Ylivieskasta etelään vai siirrymmekö bussikuljetukseen. Lopulta jouduimme turvautumaan bussikuljetukseen Seinäjoelle. Siellä asiakaspalvelu oli vielä heikompaa kuin Oulussa. Lipunmyynti oli kiinni ja vain infotaulut olivat käytössä. Myös aseman yrittäjien pitämät palvelupisteet olivat kiinni lukuun ottamatta R-kioskia.

Juna oli luonnollisesti jo lähtenyt, eikä odottanut busseja.  Etelään oli lähdössä vain yksi juna, Pendolino, jotka tunnetusti ajavat Hämeenlinnan ohi. Minulla oli lippu IC-junaan. Nousin kuitenkin Pendolinoon ja toivoin saavani istua lopun kotimatkaa, vaikka paikkaa ei tähän junaan ollutkaan. Tällä kerralla Pendolino teki ylimääräisiä pysähdyksiä mm. Parkanossa.

Sähkölinjoilla edellytetään maanomistajalta korkeiden puiden kaatoa linjan varrelta sähköhuollon varmistamiseksi. Sama ei näköjään koske rautateitä. Nykyiset rataväylät riittivät höyryveturiaikakaudella. Yksittäiset kaatuneet puut oli silloin helppo korjata pois. Sähköjuna-aikakaudella tilanne on toinen. Jos ajojohto katkeaa, ongelman korjaaminen on paljon hankalampaa.

VR:n ja Ratahallintokeskuksen kannattaa kyllä edelleen pohtia riskien hallintaa ja kriisien hoitamista. Niitä voi vielä parantaa paljon.

3 kommenttia artikkeliin “Raideliikenteen asiakaspalvelussa riittää kehitettävää”
  1. avatar Seppo Mäkinen sanoo:

    Hei Kari!

    Olet oikeassa, että koordinaatio on hukassa, niin ovat myös vastuut.

    Liikenneväylistä, niiden kunnosta ja toimivuudesta vastaa Liikennevirasto (johon Ratahallintokeskus sulautettiin 2010 alusta). Samoin Liikennevirasto vastaa laiturien kuulutuksista ja laiturinäytöistä. Asemahallien näytöistä vastaa vuorostaan VR. Yhtenäinen tieto poikkeamista puutuu. Osin koordinaation puutetta, osin järjestelmien vanhanaikaisuutta (kun rakennettaessa ei osattu ohjelmoida pitkiä viivästyksiä), osin se, että henkilöliikenteen harjoittaja pitää myöhässtymistietoja ja niiden syitä osin liikesalaisuuksinaan, osin huonoa tiedonkulkua poikkeamista ja ongelmista, erityisesti niiden ratkeamisajoista.

    Moninaisia ovat syyt. Seurauksena on, että matkustaja ei saa yhtenevää ja täsmällistä tietoa viivästyksistä ja niiden kestosta. Tämän päivän yhteiskunta elää ”minuuttiaikataulua” ja tiedon pitäisi pystyä sitä seuraamaan. Eri asia on, onko tämä järkevää elää minuuttiaikataulussa.

    Oikea palauteosoite on sekä VR:n sivuilla palaute, että Liikenneviraston sivuilla palaute. Toivotan onnea ja kärisivällisyyttä vastausta odottaessasi. Ehkä kuulevat, mutta en tiedä kuuntelevatko. Kummastakaan palautteesta ei taida jäädä sinulle jälkeä, että olet palautetta antanut, jota seurata ja kysellä perään.

    Seppo Mäkinen

  2. avatar Seppo sanoo:

    Ja noin sadalta tuhannelta katkesi sähköt. Korkeita puita sähkölinjojen varsilla on paljon kaatamatta!

  3. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Kun oli vanha VR oli johtaja. Nyt on haettu johjaja joka on aikaisemmaas työelämääs kuunnellu kaljatölkkien kilinää eikä kiskojen kolketta.
    Tulokset sen mukaiset!

Jätä kommentti

css.php