Kolmikanta – uusi avaus

Seudun kuntayhteistyö käynnistyi vapaaehtoisesti. Varsin pian keskusteluissa totesimme, että on paljon asioita, joissa yhteistyö hyödyttää seutukuntaa. Emme jääneet odottamaan kuntarakennelain velvoitetta laatia liitosselvitys.

Viime vuosi meni yhteistyön uudelleen virittelyyn. Sen tärkein saavutus oli yhteistyön pohjan, organisaation rakentaminen.  Kunnanjohtajat aloittivat jälleen yhteiset tapaamiset ja hoitavat viranhaltijoiden kanssa asioitten valmistelun.

Valtuustojen ja hallitusten yhteiset kokoukset ovat hyviä foorumeita tiedon välittämiseksi ja erilaisten yhteisten linjausten etsimiseksi. Varsinainen työrukkanen on seutuneuvottelukunta, joka työstää asioita. Se ei tee kuntia sitovia päätöksiä, vaan valmistelee poliittisesti päätettävät asiat. Ne viedään kuntien hallitusten ja valtuustojen päätettäviksi.

Neuvottelukuntaan kaikki kunnat valitsevat neljä edustajaa. Kunnat ovat siis tasavertaisia kokoon katsomatta. Mikään kunta ei voi sanella päätöksiä. Kahden kunnan yksimielisyys tai neuvottelukunnan jäsenten enemmistökään ei vielä takaa asioitten etenemistä, kun jokaisella kunnalla on viimeinen päätösvalta asioihin. Malli on onnistunut, mutta haastava. Osanottajien on löydettävä neuvottelemalla riittävä yhteisymmärrys, jotta asioita saadaan vietyä eteenpäin.

Keskinäinen luottamus on yhteistyömallin kantava voima. Kun on luottamusta ja tahtoa hakea ratkaisuja, malli toimii mainiosti. Jos luottamus puuttuu, asiatkaan eivät etene. Tämä työskentelymalli asettaa suuret paineet neuvottelukunnan jäsenille sekä sen puheenjohtajalle. Tarvitaan neuvottelutaitoa, diplomatiaa ja luovia ideoita päämäärän saavuttamiseksi. Kun ratkaisu on löytynyt, se on kuitenkin vankalla pohjalla.

Valtio ajaa kuntia liitoksiin ja yhteistyöhön osin rahan voimalla. Valtionosuusuudistus antaa siitä esimakua. Hämeenlinnan seutu häviää tässä uudistuksessa. Yhteinen vihollinen, kiristyvä kuntatalous, kuitenkin yhdistää meitä.

Kuntataloutta ei ratkaista hallinnollisia rajoja liikuttelemalla. Siihen on vastattava tuottamalla palvelut uusilla tavoilla ja entistä tehokkaammin. Odotan palvelurakenteiden selvityksiltä ja konsultoinnilta paljon. Uskon, että voimme naapureiden toimintaan tutustumalla ja tuloksia vertailemalla kehittää uusia, luovia ja tehokkaampia tapoja järjestää kuntalaisten palvelut.

Selvitysaikataulu on puristettu tiukaksi. Siihen ei kuitenkaan pidä hirttäytyä. Muutokset vaativat aikansa ja isot muutokset vielä enemmän. Aloitetaan pienistä konkreettisista askeleista, jotka tuottavat onnistumisen elämyksiä. Ne lujittavat yhteistoimintaa. Kun yhteinen päämäärä on selvä, sinne kannattaa edetä vaikka hitaammin, kunhan tavoite vain saavutetaan. Lopussa kiitos seisoo.

 

Kolumni julkaistu Kaupunkiuutisissa 4.1.2014

 

4 kommenttia artikkeliin “Kolmikanta – uusi avaus”
  1. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Rakentava ja hyvää yhteistyölle lupaava asenne, Kari.

    Optimismini kolmen kunnan yhteistyön syvenemisestä on lisääntynyt vähitellen. Kirjoituksesi antaa lisää uskoa ja luottamusta neuvottelujen sujumiseen asiallisesti myös jatkossa. Eiköhän ratkaisevaa ole mainitsemasi tasapaino siitä, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa eikä kukaan pääse yksin sanelemaan ehtoja ja etenemisen tapoja.

    Samalla olen vakuuttunut siitä, että syvenevä yhteistyö on kaikkien kolmen kunnan asukkaiden etu. Seutukunnat kilpailevat.

  2. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi valittiin äänestyksen jälkeen Kari Ilkkala (ps.). Hän on Hämeenlinnassa tunnettu neuvottelutaidoista, diplomatiasta ja luovista ideoista. Tämä varmasti osaltaan edistää uudelleen herätetyn seutuyhteistyön onnistumista. Ei muuta kuin kokouksia, kokouksia ja kokouksia sekä tietysti niissä puhetta, puhetta ja puhetta. Kyllä nyt ovat kaikki edellytykset sille, että kiitos seisoo lopussa. Neuvotteluja mahdollisesti edistää sote-uudistus. Se mahdollisesti kaappaa kehyskuntien budjeteista 60 prosenttia jonkin muun hallinnoitavaksi. Toivottavasti säädettävä laki mahdollistaa asiassa kuntayhtymämallin.

  3. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Leksalle pieni tarkennus sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnoinnin tulevaisuudesta. Näyttää mahdolliselta, että tulee sitten vastuukuntamalli (isäntäkuntamalli) tai kuntayhtymämalli, niin valtasuhteet ovat samat. Jos näin käy, on tukeutuvien kuntien budjeteista todellakin mainitsemasi noin 60 % muiden käsissä.

    Tähän on syynä se, että tutkinnassa on kuntayhtymämalliin uusi vaihtoehto, jonka mukaan valta määräytyisi suoraan asukasluvun perusteella. Jos tämä toteutuu, tulee seutukuntamme valtasuhteiksi 67/17/10 (Hämeenlinna/Janakkala/Hattula). Tältä pohjalta on entistäkin tärkeämpää, että niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin muidenkin toimialojen osalta lopputulokseen päästään neuvottelutietä, kaikkia osapuolia kuunnellen ja heidän mielipiteensä myös konkreettisesti huomioon ottaen.

  4. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Toivotan Kari Ilkkalalle menestystä, hänen yrityksessään parantaa seutu-yhteistyötä, sekä Hämeenlinnan ja Hattulan välisiä suhteita (ja Janakkalan tietysti myös).
    Jos oikein olen ymmärtänyt, on ainakin Hämeenlinnan ja Hattulan välillä ammottava kuilu, johtuen (jos oikein olen käsittänyt) aikaisemman Hämeenlinna-johdon hyvin ”iso-velimäisestä” suhtautumisesta ympäristökuntiin.
    Luulen, että nyt on opittu jotakin. Ja Kari Ilkkalan rauhallisen maltillisen tyylin luulisi luovan aivan uuden neuvottelu-ilmapiirin. Persoona-kemia ei tainnut toimia parhaalla mahdollisella tavalla esim. Puran ja Hml:n johdon välillä.
    Janakkala on meikkä-pojan näköpiiristä (Kalvola) sen verran kaukana, että siihen en osaa sanoa oikein mitään. Mutta Hattulan ja Hämeenlinnan väliset vanhat kaunat olisi nyt aika jättää taaksepäin. Kaksi kuntaa, jotka täydentäisivät loistavasti toistensa imagoa, matkailuakin ajatellen. Ovat maantietellisestikin niin vierekkäin, että kun Iittalasta päin tulee, niin ei huomaakaan, koska on kyseisten kuntien välisen rajan ylittänyt.
    No, nämä olivat Silvon hajanaisia ajatuksia, joita silloin tällöin pulpahtaa mieleeni, kuunnellessani Radio Hämettä, tai lukiessani näitä blogi-sivuja.
    Täytyypä yrittää hieman syventyä asiaan, ja ottaa selville Iittalan tutuiltani, kuinka he ovat kokeneet tämän ”hämeenlinnalaisuuden” viisi vuotta.
    Tapani

    P.S. Vieläkö siellä Parolassa järjestetään niitä suuri-puitteisia juhannusjuhlia? On joitakin mukavia muistoja 60- luvun alkupuoliskolta. The Beach-Boys: kin, aina Amerikasta asti, sinne saapui omalla yksityisellä lentokoneellaan (huhuttiin) D.S.

Jätä kommentti

css.php