Tuottavuustalkoot kutsuu

Yksityisellä sektorilla seurataan tiiviisti tuottavuuden kehitystä. Tuottavuuden parantaminen vahvistaa yrityksen kilpailukykyä. Tuottavuuden kasvaessa palkkoja voidaan korottaa vaarantamatta yrityksen tulevaisuutta ja työpaikkoja.

Kunnissa ei tuottavuuden kasvuun ole kiinnitetty samalla tavalla huomiota. Kuitenkin sama logiikka koskee myös julkisen sektorin työpaikkoja. Kun tuottavuus paranee, voidaan palkkoja korottaa eikä veroja ja maksuja tarvitse sen vuoksi nostaa.

Tuottavuutta voidaan parantaa tekemällä asiat toisin, tehokkaammin. Ensimmäiset kehitysaskeleet on helppo ottaa, kun on päätetty parantaa tuottavuutta. Työntekijät voivat kehittää omaa työskentelyään. Se ei vaadi investointeja vaan ainoastaan työn tekemistä uudella tavalla. Vähentämällä tehottoman työn osuutta, hallinnollisia tehtäviä, siirtymiseen kuluvia aikoja jne. voidaan varsinaista suorittavaa työtä tehdä enemmän ja työn tuottavuus kasvaa.

Kun nämä mahdollisuudet on käytetty loppuun, tarvitaan uusia keinoja. Rakenteelliset muutokset ovat nyt avainsana.  Se edellyttää toiminnan uudenlaista organisointia ja joskus myös tilajärjestelyjen muutoksia. Tietotekniikan hyödyntäminen on usein hyvä työväline, jos se osataan hyödyntää oikein. Tietotekniikan käyttöönotto voi myös osaltaan pakottaa muuttamaan perinteisiä työprosesseja, mikä ei aina ole helppoa.

Valtio on rajoittanut kuntien mahdollisuuksia tuottavuuden nostoon. Se on normiohjeillaan sitonut kuntien käsiä. Kun mitoitus on määrätty, niin tuottavuutta ei varsinaisessa toiminnassa pystytä nostamaan tätä tasoa korkeammalle. Välillisesti saattaa olla marginaalisia mahdollisuuksia, mutta se edellyttää myös sopivia tilaratkaisuja.

Tuottavuuden noston riskinä on laadun heikkeneminen. Opetusryhmien kokoa suurentamalla voidaan helposti nostaa opetuksen tuottavuutta. Ylisuurissa ryhmissä oppimistulokset kuitenkin heikkenevät. Sitä ei luonnollisesti kukaan halua.

Valtio on päättänyt omasta tuottavuusohjelmastaan ja toteuttanut erilaisia toimenpiteitä. Kuntien tuottavuustalkoille ei valtiolta ole apuja tullut. Sote-uudistus on pahasti kesken ja sen yksityiskohdat auki. Kukaan ei tiedä uudistuksen lopputuloksia. Pahimmassa tapauksessa työn tuottavuus ja tehokkuus voi jopa heiketä. Valtio ei myöskään ole pystynyt vähentämään kuntien tehtäviä ja purkamaan normitusta.

Tuottavuudelle kannattaa kunnissa kehittää omat mittarit ja seurata niiden kehittymistä. Tuottavuuden jatkuvaa kasvua kannattaa tavoitella. Se on itsenäiselle kunnalle tärkeää, jotta talous voidaan pitää kunnossa. Siinä riittää jatkuvasti haastetta.

Julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 6.9.2014

2 kommenttia artikkeliin “Tuottavuustalkoot kutsuu”
  1. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Asiaa. Olin viimeiset 23 vuotta yksityisellä sektorilla. Työnantajaksi tuli ulkomaalainen. He katsoivat hyvin takkaan, mitä osaamme tehdä.Toki väki hieman väheni-löysät pois. Palkatkin nousivat, ei mitään lakkoilua. Nyt kun menen Tiiriöön, siellä on usein kaupungin liikelaitosten henkilökuntaa kahvittelemassa ja ostoksilla, ilman mitään kiirettä. Ilmeisesti kuuluu työaikaan, työasuja tuntuu riittävän sukulaisillekin.

  2. avatar Jaana Laine sanoo:

    Mielestäni ongelma on kun tuottavuuden kasvun merkitystä hyvinvoinnin synnyttäjänä ei aina osata sisäistää. Elintason nousu perustuu työn tuottavuuden kasvuun eli samassa ajassa saadaan tehdyksi enemmän. Kansalaisten hyvinvointi syntyy kasvusta, mutta viimeisten vuosien aikana Suomen bruttokansantuotteen kasvu on hidastunut ja tänä vuonna se tulee realististen ennusteiden mukaan menemään miinukselle. Kun valtion tulot eivät kata menoja on jouduttu ottamaan velkaa, jotta pystymme tarjoamaan saavutetun hyvinvoinnin kansalaisillemme. Kuinka kauan oletetaan, että nykyisen kaltaista palvelurakennetta voidaan ylläpitää ja missä on se raja kun kansantaloudellista kasvua ei voi enää tapahtua? Suomessa on jo tapahtunut iso rakenteellinen muutos, kun raskaan teollisuuden yritykset ovat joutuneet vaikeuksiin ja vienti ei vedä. Teollisen toiminnan tuottavuus ei enää ohjaakaan talouden kehitystä ja tilalle on tullut palveluiden tuottavuus elintason määrittäjänä. Nyt keskitytään liiaksi vain lyhyen aikavälin ongelmien ratkaisuun mm. talouskriisistä selviytymisee hinnalla millä hyvänsä. Yksi hyvä resepti olisi maltillinen palkkakehitys, jota ei ainakaan ole tapahtunut julkisella puolella. Julkisen puolen palkkakustannukset ovat nousseet 2010-2013 valtiolla yli 10%, kunnissa toiseksi eniten eli 8,6% yksityisellä puolella jääty alle 8%:iin. Maltillista palkkakehitystä tulisi noudattaa useiden vuosien ajan ja samalla tulisi valtion ymmärtää, että veronmaksajien kustannuksia ja samalla ostovoimaa ei voida nostaa yhtään enempää tästä tasosta (verot). Valtion keskiansiot ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana 44% ja kunnissa sekä yksityisellä puolella kehitys oli 35%. Kiivainta palkitseminen on ollut valtion johtajilla ja erityisasiantuntijoilla jopa 50%! Myös kuntapuolella ovat monien ammattiryhmien palkat nousseet paljon enemmän kuin yksityisen puolen ammattiryhmien. Tämä on huomattu myös meillä Hattulassa ! Valtava palkkaharppaus ei ole vaikuttanut kuntien asemaan työllistäjinä, vaan kunnat ovat palkanneet työntekijöitä lisää. Julkiselta puolelta on kadonnut muutamia tuhansia työpaikkoja lähinnä Valtiolta ja yksityissektorilta yli 65.000 työpaikkaa! Mistä tämä kertoo? Kunnilla on paljon asiantuntijoita, erityisasiantuntikoita tuottamattomassa työssä suurella palkalla. Ja kuntalainen maksaa tämän lystin, kun raha ei riitä heikennetään kuntalaisten palveluita ja yleensä vielä sieltä heikompiosaisilta. Tämä johtaa vääjäämättä siihen, että palvelut heikentyvät ja laatu kärsii. Tämä tullaan huomaamaan muutaman vuoden päästä mm. kun nyt valtiovallan taholta päätetyt sivistystoimen ja muut säästöt pannaan täytäntöön kunnissa. Mielestäni julkisen puolen kustannuksia olisi leikattava radikaalisti ja heti! Sieltä löytyy helposti miljardi säästöt, eikä se vaikuttaisi tuottavuuteen juuri laisinkaan. Enkä puhu nyt mm. hoitoalan ja muiden matalapalkka-alojen palkkojen leikkauksesta vaan nimenomaan ylempien virkamiesten ja vastaavien palkkojen leikkauksesta. Suomessa on yhä vähemmän veronmaksajia, jotka ylläpitävät valtion ja kuntien raskasta hallintokoneistoa ja tämä on kestämätön tilanne jo nyt. Julkisen talouden tuottavuuden mittaukseen liittyy myös ongelmia ja ne ovat myös tuottavuuteen vaikuttavavia tekijöitä epäselvempiä. Yleensä valitettavasti tuottavuuden nousu mielletään työtahdin kiristämiseksi ja työntekijöiden hyvinvoinnin laskuksi. Vaikka tuottavuus käsitteenä on kuitenkin parempien asioiden tekemistä tai oikeiden toimintamuotojen löytämistä. Yksityisellä sektorilla tätä ongelmaa ei ole kun pääomavaltaistuminen, teknologian kehittyminen ja käyttöönotto sekä uusien älykkäisen toimialojen nousu ovat merkittävästi vaikuttaneet tuottavuuteen ja talouskasvuun. Omassa työssäni yrittäjänä kohtaan joka päivä nämä ongelmat ja huomaan miten tehotonta ja tuottamatonta on palvelu julkisten virastojen taholta niin valtiolla kuin kunnissakin. Tämä on myös todella kallista niin minulle yrittäjänä kuin asiakkaillemme, välillisiä kustannuksia on valtava määrä.
    Ja mikä pahinta valtion taholta on tapahtunut valtavasti tehtävien siirtoa meille veronmaksajille järjestelmien sähköistyessä, joten mihin sitä virkakoneistoa enää kohta laisinkaan tarvitaan? Vanha sanonta ”virkamies osaa työllistää itsensä” on paikkansa pitävä ja ajankohtainen edelleen valitettavasti niin TOTTA !

Jätä kommentti

css.php