Ympäristöystävällisestä biohiilestä työtä ja vaurautta

Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuutta energiankäytössä. Tavoite kuitenkin karkasi kauemmaksi, kun hiilidioksidin päästöoikeuksien hinta halpeni ja fossiilisten polttoaineitten käyttö lisääntyi. Hallitus kuitenkin yritti parantaa veromuutoksilla hakkeen ja turpeen kilpailukykyä.

Maamme talous rämpii lamassa maailmantalouden kanssa. Hallitus ei ole onnistutut tavoitteistaan huolimatta kääntämään taloutta nousuun. Työttömyys kasvaa ja velkaantuminen jatkuu. Tilanteen korjaamiseksi pääministeri pyysi ministeriöitä syksyllä nopeasti ja helposti toteutettavia, taloutta ja työllisyyttä parantavia ehdotuksia.

Tässä talouskeskusteluissa energiapolitiikka on jäänyt valitettavan pieneen osaan. Maahamme tuodaan omaan käyttöön vuosittain kivihiiltä, raakaöljyä ja maakaasua lähes 6 mrd. eurolla. Investoimalla bioenergiaan EU:n päätösten mukaisesti voitaisiin hiilidioksidipäästöjä vähentää, parantaa kauppatasettamme, pienentää työttömyyttä ja parantaa metsän kasvua.

Metsiemme kasvusta jää vuosittain korjaamatta n. 20 milj.k-m3, joka voitaisiin hyödyntää energian tuotannossa. Energiapuun korjuu hyödyttäisi metsänomistajaa, kun harvennuksilla voitaisiin parantaa metsän kasvua. Metsän tuotto paranisi. Bioenergian tuotanto parantaisi maamme huoltovarmuutta ja tukisi Suomen kasvualaksi päätetyn Clean tech´in vientimahdollisuuksia.

Etelä-Suomen Bioenergiakeskus, jonka sijoituspaikaksi on valittu Merven teollisuusalue, toisi suoranaisesti ja välillisesti 400-500 uutta työpaikkaa. Eniten hanke työllistäisi raaka-aineen hankinnassa ja logistiikassa. Itse tehtaassa olisi noin 30 uutta työpaikkaa. Bioenergiakeskus on tärkeä koko Kanta-Hämeen talouden ja työllisyyden kannalta.

Biohiiltä voidaan käyttää kivihiilen korvaajana nykyisissä voimaloissa. Pilottilaitos on jo toiminnassa Mikkelissä. Tuotantolaitosta voidaan ryhtyä rakentamaan, kun asiakkaat ovat tiedossa. Helsingin Energia tekee tänä vuonna päätöksen voimalaratkaisustaan. Toivottavaa olisi, että metropolialue, jolla on tärkeä rooli kansantaloutemme veturina, ottaisi huomioon päätöksessään myös kansakunnan edut ja päätyisi kotimaisiin tavarantoimittajiin.

Bioenergia on hankkeena haastava. Se koskee hallinnollisesti neljää eri ministeriötä, Ympäristö-, Maa- ja metsätalous-, Työ- ja elinkeino- sekä Liikenneministeriöitä. Lisäksi sillä on TEM:ssä vaikutuksia kahdella eri hallinnonalalla, työvoima- ja elinkeinohallinnossa.

Talouden ja työllisyyden kannalta olisi nyt tärkeää käynnistää tällaisia järkeviä investointeja. Jotta ne lähtisivät liikkeelle, olisi tärkeää saada eri ministeriöiden edustajat saman pöydän ääreen. Tällöin tiedostettaisiin bioenergiahankkeen hallinnon rajat ylittävät myönteiset vaikutukset. Hanketta voitaisiin viedä ministeriöiden yhteistyöllä kokonaisuutena eteenpäin. Kukahan olisi asiassa aloitteellinen?

Kolumni julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 10.1.2015

13 kommenttia artikkeliin “Ympäristöystävällisestä biohiilestä työtä ja vaurautta”
  1. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Terve, Kari! Tässä, ehkä asiaa hieman sivuava, kysymys: Mikä ero on biohiilen ja kivihiilen käytön ympäristö-vaikutuksilla? Huomioon ottaen myös biohiilen tuotantoon liittyvät energia- ja ympäristö-vaikutukset?
    Olen asiasta huonosti selvillä. Sen vuoksi kysymys…
    Terv! Tapani

  2. avatar Kari Ventola sanoo:

    Tapani esitit hyvän kysymyksen, johon tarkan vastauksen antaminen on vaikeaa.

    Ilmastonmuutoksen torjumiseksi fossiilisten polttoaineiden käyttöä pyritään minimoimaan, koska se nostaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.

    Kivihiilen ja biohiilen poltossa ilmakehään vapautuva hiilidioksidimäärä lämpöyksikköä kohti on samaa suuruusluokkaa. Polttoaineilla on kuitenkin se ero, että puu on kasvaessaan sitonut ilmasta hiilidioksidia ja biohiilen poltossa se vapautuu takaisin ilmakehään. Hiilidioksidi kiertää ekosysteemissä. Kivihiilen polttaminen tuottaa tässä päästötarkastelussa ”uutta” hiilidioksidia ilmakehään.

    En tiedä onko tuotantoketjujen energiavaikutuksia laskettu. Se voi olla vaikeaakin, koska ne vaihtelevat suuresti tapauskohtaisesti. Saattaa olla, että kivihiilen louhinta ja kuljetus aiheuttaa vähemmän päästöjä, kuin puiden korjuu, kuljetus ja jatkojalostus.

    Päästötarkastelussa käsitellään ihmiskunnan toimintaa. On hyvä muistaa myös laajempi kuva:
    Maapallolla on ollut ennen ihmiskunnan syntymistä satoja miljoonia vuosia sitten jakso, jolloin ilmasto oli aivan erilainen. Olosuhteet kasvintuotantoon (valo, lämpötila, kosteus, hiilidioksidi, happi yms.) ovat olleet erittäin suotuisat. Tästä kasvien runsaasta biomassasta ovat syntyneet mm. kivihiilikerrostumat. Ilmakehästä tuolloin kasvien sitomaa hiilidioksidia vapautuu nyt fossiilisten polttoaineiden käytössä takaisin ilmakehään. Sen seurauksena maapallon lämpötila nousee ja sillä on omat vaikutuksensa maapallon nykyiseen ekosysteemiin.

  3. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Kiitos tyhjentävästä vastauksesta, Kari! Odotetaan, jos joku asiaan syvästi perehtynyt, tuo uutta valoa asiaan?
    Jatketaan, toistaiseksi, hapuillen eteenpäin 🙂
    Terv! Tapani

  4. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Kari!
    Jotain epämääräistä energian tuotannossa Suomessa on.
    Esimerkiksi Suur-Tukholma lämpiää 80-%:sti puulla, Pien-Helsinki 100 %:sti kivihiilellä. Nyt tosin Turengista ajetaan puupellettiä koeluontoisesti hiilen sekaan. Vihreillä on tukeva edustus Helsingin valtuustossa, missä viipyvät päätökset. Ilmeisesti Tukholma on liian lähellä opintomatkan kohteeksi.
    Meillä oli kepun parlamentti eilen koolla Lammilla ja siellä todettiin sivuten teidänkin hanketta, että rahoittajat ovat kaikista juhlapuheista huolimatta epäileväisiä biohankkeita kohtaan. Toisaalta metsäteollisuus tekee kaikkensa, ettei puun poltto nosta kuitupuun hintaa, mikä nimellisesti on pysynyt samana jo 25 vuotta.
    Minusta joka taajamaan tulisi rakentaa sähköä ja lämpöä tuottava polttolaitos. Raaka-aineena kävisi puu, turve ja yhdyskuntajätteet.
    Pistetään kivihiilirahat kiertämään Suomessa! T. Hessu K.

  5. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Hyvä Heikki

    Helsingin energiayhtiö (Helen) on muuttamassa prosessejaan hyödyntämään pellettiä. Asiasta on seikkaperäinen artikkeli viimeisimmässä Polte -lehdessä, jonka löytää linkistä ”http://www.poltelehti.fi/”. Toinen tapa löytää lehti on mennä Vapo:n sivuille eli googlettamalla Vapo.

    Jutun otsikko on:
    Helsingin Energian Pekka Manninen: Stadi valitsi pelletin

    Meillä on siis toivoa kohti lisääntyvää energian kotimaisuutta! Pieni Helsinki on meillä iso toimija.

  6. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Biohankkeet

    Se on hyvä, että rahoittajat ovat epäileväisiä biohankkeita kohtaan. Biohankkeita on niin monenlaisia, että niistä ei aina tiedä mikä niissä on bio ja mikä pio. Suuri osa tuntuu olevan pio.

    Kari Ventola tuo vastauksessaan Tapanille esille myös laajemman kuvan. Tuo laajempi kuva on se mikä usein unohdetaan. Kivihiili on biohiili, kuten Kari vastauksessaan toteaa, vaikka ei sitä biohiileksi tässä yhteydessä nimitä. Miten tuotetaan Karin mainitsema biohiili?

    Puhuttaessa metsiin jäävästä vuosittaisesta kasvusta unohdetaan myös laajempi kuva. Aikoinaan metsiin jäi kaikki sinne kasvanut. Sitten metsiin jäi latvukset ja oksat ja kannot hakkuutähteinä, eri aikoina osin muotivirtausten myötä enemmän tai vähemmän. Viime aikoina metsistä on kerätty kaikki mitä sinne on kasvanut. Käsittääkseni viimeinen on kaikkein huonoin vaihtoehto laajemmassa kuvassa eli pitkällä aikavälillä.

    Heikki Koskelan kommentissa jokaisen taajaman sähköä ja lämpöä tuottavan laitoksen voisi unohtaa täysin ja palata ajassa joka torpan tuottamaan omaan lämpöön. Tuo lämpö tietenkin tuotettaisiin vanhan ajan bioenergialla. Nämä Heikin taajamien sähkö-ja lämpövoimalat kun tarvitsevat melkoisen määrän öljyä toimiakseen, joten kivihiilirahat eivät pyörikään samassa taajamassa.
    Yhdyskuntajätteiden poltto taajamien voimaloissa on ehdottomasti jo ajatuksena susi.

    • avatar Heikki Koskela sanoo:

      Moro Antti!
      Puu ei tarvitse palamiseensa polttoöljyä vaan turvetta. En tiedä. mistä olet saanut päähäsi, että hakelaitos tarvitsee dieseliä.
      Taajamalaitokset pitää suunnitella lämmön ei sähkön jakelua varten. Sähkö myydään verkkoon ja sieltä se myös kulutetaan.
      Aikoinaan nuorena tuottajana ajoin lannoitesäkkejä Harvialaan granuloitavaksi. Sieltä ne toimitettiin Poriin, jossa jätemuovista tehtiin mm. kauppakasseja. Ihan järkevää toimintaa. Ongelma kierrätyksessä on se, että kierrätysjätteenkin pitää olla tasalaatuista. Lannoitesäkit olivat, mutta yhdyskuntajäte ei ole. Niitä ei kannata ajeluttaa maakunnasta toiseen. Pitää pyrkiä lyhyihin rahteihin. On Suomesta rahdattu muovijätettä Kiinaankin, mitä pidän epäeettisenä.
      Lappeenrannassa UPM juuri avasi biodiesel-laitoksensa. Sinne kerätään yrityksen kaikki mäntyöljyt jalostettavaksi. Mikäli hinta on sopiva, muutkin sellutehtaat toimittavat öljynsä sinne. Nyt ne poltetaan paikan päällä. UPM:lle rahoitus ei ole ongelma, se tekee n. neljännesmiljardin tulosta.
      Antti, mietipä sitä, että Teollisuuden Voima tekee konkurssin. Silloin taajamasähkölle ja kaikille pienvoimaloille on kysyntää. Puu pulasta pelastaa t. Hessu K.

  7. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Huomenta Heikki

    Yksi tosiasia: Yksikään hakelaitos ei toimi ilman dieseliä nykypäivänä. Aikaan jolloin puuta käytettiin auojen polttoaineena tuskin on paluuta, eli melkoinen määrä kuluu dieseliä ennen kuin ympäristöystävällinen risu hakkeeksi ja lämmöksi muuttuu.

    Yhdyskuntajäte sisältää niin monenlaista tavaraa, että sitä ei pidä ryhtyä polttamaan kaikenlaisissa uuneissa.

    Mikäli sinulla on tietoa Teollisuuden Voiman konkurssista, kannattanee sinun sijoittaa omia varojasi vastaavaan tuotantoon. Valtion, kaupunkien ja kuntien ei siihen pidä verovaroin ryhtyä.

    Järkeni ei riitä kauppapussin ostoon. Onnekseni vaimoni on tehnyt vuosikymmeniä meille kangaskassit kauppapusseiksi, kierrätyskankaista.

  8. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Hyvä Antti!
    Mikäs polttoaine tulee lämpölaitokselle ilman kuljetusta, siis ilman dieseliä?

  9. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Heikki ja Erkki

    En osaa teille vastata. Toinen teistä on sitä mieltä, että jostain olen saanut päähäni hakelaitoksen tarvitsevan dieseliä ja toinen miten lämpölaitos voi toimia ilman dieseliä.

    Erkin kysymykseen on kuitenkin miltei dieselitön vaihtoehto ja se on maakaasulla toimiva lämpölaitos, kuten myös sähköllä toimiva lämpölaitos. Nykyisin pienempiä lämpölaitoksia ilma-ja maalämmöllä toimivat, eivät siis tarvitse toimintaansa dieseliä.

    • avatar Heikki Koskela sanoo:

      Moro Antti!
      Maakaasu on kallista tuontienergiaa, mitä pitäisi käyttää muuhun kuin lämmitykseen. Täkäläinen kaasu on 100 % venäläistä, ja saatavuus siis riippuu tovereista. En usko, että poliittiset syyt lopettaisivat tuonnin, mutta ajan myötä putkisto happanee maassa naapurin puolella. Kerran täällä Iittalassakin koettiin kaasukatkos, mutta Lasitehtaalla ja kunnallisissa rakennuksissa on öljysysteemit varalla. Tuolloin oli kaivuri rouhaissut putken puhki Pietarissa.
      Sähköllä ei kannata lämpöä tuottaa paitsi ydinvoimaloissa. Kerran oli suunnitelma, että Loviisan voimaloitten lauhdevesillä lämmitettäisiin Helsinki. Pajuseen se hanke vissiin kaatui, ja Loviisa lämmittää edelleen Itämerta samoin kuin Eurajoki Pohjanlahtea.
      Ystävyydellä Hessu K.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Moro Heikki

        En ottanutkaan kantaa siihen mikä on kallista mikä halpaa, Erkki kysyi mikä polttoaine tulee lämpövoimalalle ilman dieseliä.

        Ydinvoimalan sähköllä lämmitetään paljon ja nuo lauhdevedet olisi tietenkin hienoa saada myös käyttöön.

        Väitin sinulle kuitenkin, että lämpölaitos, joka toimii hakkeella ei nykypäivänä ole dieselitön. Se ei täysperävaunurekka hakelastissa eteenpäin nytkähdä ilman ainetta.

  10. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Antti on tarkka poika!
    Suattaapiha se niinnii olla jotta käyttävätkin polttoöljyä tai bensaa dieselin sijaan kun poraavatten ja pumppaavatten kaasua Sipiriassa maan pinnalle! Ja Nivalla ajelevat taigalla, sehän kulkeepi bensalla, ei kulu dieseliä, ei!

Jätä kommentti

css.php