Sote syntyy – mutta miten?

Valtakunnallista sote-uudistusta väännetään sitkeästi. Ministerit ja virkamiehet kiertävät maakunnissa vakuuttelemassa uudistuksen toteutumista. Valtakunnan poliitikoilla ei ole muuta vaihtoehtoa. Jos pitkään työstetty hanke ei nyt toteudu, niin politiikan uskottavuus on mennyttä.

Uudistuksen tavoitteet ovat korkealla. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla sekä toimintaa tehostamalla pitäisi menojen kasvua hillitä. Samalla yritetään kuroa umpeen talouden kestävyysvajetta 3 mrd. euroa.

Vihdoin on yli 800 sivua lakitekstiä tullut lausunnolle. Valinnanvapaus, uudistuksen peruselementti, on vielä avoinna. Kukaan ei vielä tiedä, kuinka järjestelmä käytännössä toimii. On mahdotonta arvioida, kuinka se vaikuttaa palveluja tuottavien yhtiöiden toimintaan.

Tavoitteiden saavuttamiseksi palveluprosesseja on uudistettava voimakkaasti. Oikealla tavalla toteutettuna sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sekä perusterveydenhuollon vahvistaminen voivat tuoda halutun lopputuloksen.
Varmaa on, että julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä käydään tässä murroksessa tiukkaa kilpailua. Toivottavasti se koituu kansalaisten parhaaksi. Suurimpien haasteiden edessä ovat julkiset palvelutuottajat, jotka joutunevat tulevaisuudessa kilpailemaan asiakkaistaan.

Kilpailussa palveluprosessit hioutuvat. Palvelulaatu paranee ja kansalaiset saavat nopeammin tarvitsemaansa palvelua. Tehokkuuden parantuminen alentaa myös yksikkökustannuksia. Toivottavasti palveluiden vaikuttavuuden laatu ei kuitenkaan laske.

Maakunnassa on vannottu yhteisen soten puolesta. Oma Hämeen ohjausryhmä on näin linjannut. Sitoutumisen vahvistamiseksi myös paikallisten valtuustojen tulisi se linjata.

Oma Häme on tehnyt palvelujen kartoituksen pohjatyötä. Palveluverkon rakenteesta eri tasoilla, paikallisesti, seudullisesti ja maakunnallisesti, ei vielä ole mitään tietoa.

Nopein ja helpoin tapa saada aikaan säästöjä on tehdä rakenteellisia muutoksia ja lopettaa palvelupisteitä. Kunnanisät ovatkin aiheellisesti huolestuneena ryhtyneet kyselemään Oma Hämeeltä palvelutuotannon rakenteesta.

Kuntien huoli päivittäisten palveluiden säilymisestä on verrannollinen maakuntatasolla terveydenhuollon päivystyksestä ja keskussairaalan palveluista käytävään keskusteluun. Palvelujen halutaan olevan lähellä kuntalaista.

Kun maakunnan tasolla ryhdytään tekemään sote-päätöksiä, yksittäisen kunnan vaikutusmahdollisuus on pieni. Esimerkiksi Hattulan väestöllinen painoarvo on noin kuusi prosenttia. Kaupungit linjaavat silloin päätökset. Pienen kunnan on vaikea saada toiveensa toteutettua.

Kuntalaisten ja maakunnan kannalta paras tulos saavutetaan, kun palvelut suunnitellaan yhdessä. Oma Hämeen kannattaisikin nopeasti valmistella ehdotus palveluverkostaan. Sillä hanke voi vakuuttaa kunnille, että maakunnan kannattaa toimia yhdessä.

Julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 17.9.2016

11 kommenttia artikkeliin “Sote syntyy – mutta miten?”
  1. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Yllä Kari kirjoitti:
    ”Valinnanvapaus, uudistuksen peruselementti, on vielä avoinna.”
    Jaa,miten se on auki?
    Onhan nimenomaan sovittu jo että julkinen terveydenhoito yksityistetään nytten soten nimissä. Päätös tästä on tehty samoin kuin se että sama toimija (lääkäri, hoitaja) voi olla sekä julkisen että yksityisen hommissa samalla paikkakunnalla tai toisella.
    Tämän minulle vahvisti sote-sopan paikallinen kokki Jukka Linberg.
    Hänen toimestaan Lammi on valittu yhdeksi kokeilualueeksi.
    Lammi-Tuuloksen entisessä terpparissa on tällä hetkellä kolme lääkäriä.,
    Tasan samat lääkärit löytyvät Linnaklinikan Tuulosen toimipisteestä nimikkeellä yleislääkäri. Muita samalla nimikkeellä ei ole.
    Tämän lisäksi yhdellä näistä on vielä toinen yksityinen jopi. Hällä on oma vastaanotto Lammin ex-vanhainkodissa.
    Kolmas yksityinen vastaanotto läytyy Lammin mainiemestä jossa toimii Lammin entinen terveyskeskuslääkäri. Tämän lääkärin potilas olin kun hän oli Lammin terpparissa.
    Muita yksityisiä ei ole vielä paikkakunnalle eikä lähellekkään ilmaantunut., tuskin tuleekaan.
    Kertoisitteko minulle Kari Ventola jos osaatte miten edellä olevien tosiasioiden johdosta minä voi mitenkään sen enenpää valinnanvapautta saada kuin nykyäänkin kun voi valita terpparin ja sen sisältä mieleiseni lääkärin?
    Miten mielestäsi Kari mainitsemasi kilpailu toimii kun samat lääkärit päivällä ”kilpailee” terpparissa ja illat ja viikonloput yksityisellä puolella itseään vastaan?

  2. avatar Kari Ventola sanoo:

    Se, miten rahoitus järjestetään tässä valinnanvapausmallissa on vielä auki. Järjestelmän toiminnasta ei siten voida vielä sanoa mitään varmaa.
    Kieltämättä Lammilla ei kuvauksesi perusteella ole paljoa muita vaihtoehtoja. Kuitenkin tulevaisuudessa, jos esim. julkiseen terveydenhoitoon on pitkät jonot, asiakas voi valita yksityisen palvelun vaikka Hämeenlinnan keskustasta. Maksujen pitäisi tällöin olla samat kuin terveyskeskuksessa. Nykyisinkin asiakas voi käydä yksityisessä hoidossa. Kela korvaa osan, mutta asiakas joutuu maksamaan enemmän kuin terveyskeskuksessa. Erikoissairaanhoidossakin voidaan nykyisin valita yksityinen palveluntuottaja. Silloin sairaanhoitopiri / asuinkunta maksaa erotuksen.

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Suunnitelma on kai jotta asiakas valitsee palveluntuottajan, yksityisen tai julkisen ja on sitten ko lafkan asiakas. Vaihtovälimahdollisuus on rajattu johonkin.
      Et siis voi valita asiasi perusteella jotta toi osaa hyvin nää ja taas tuo toinen jonkun muun homman. Olet sidoksissa valitsemaasi tietyn ajan ja joudut asioimaan vain siellä.
      Maksu suoraan asiakkaalle on sama yksityisen palveluntuottajan ja terpparin välillä. Lopun maksaa yhteiskunta, veronmaksajat.

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Tuskin Lammilla mihinkään ruuhkaa tulee.
      Aikoinaan on pärjätty yhdellä kunnanlääkärillä joka oli viikossa yhden päivän Koskella. (Nykyinen Hämeenkoski)
      Nyt terpparissa on kolme lääkäriä, hoidettavana Lammin ja Tuuloksen potilaat.
      Teoreettisesti laskien kun yksityisen rahastus aukeaa palveluja tarjoaa kahdeksan lääkäriä.
      Jos lähden kerran vaivani kanssa Hämeenlinnaan saakka täytyy sillä sitten kulkea kaikkien vaivojen kanssa.
      Sekö on mielestäsi parannus jotta palvelut keskitetään ruutukaavalle?

      • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

        Vielä 70-luvulla Janakkalassa päivystävä lääkäri otti potilaita vastaan niin kauan kuin avun tarvitsijoita riitti. Vastaanotto oli ilman ajanvarausta. Itse olin naapurin korvasärkyisen tytön kanssa otilla klo 23. Meitä ennen oli 5, jotka päästivät meidät edelleen ja jäivät vielä jälkeemme odottamaan. Nykyäänhän lääkärin pitää päästä kiitämään yksityisvastaanotolle viimeistään klo 15.

  3. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Olen asunut Lammilla nyt 7 vuotta, olen suhteellisen tyytyväinen Lammin terveysaseman toimintaan. Omahoitaja on ollut kaiken aikaa sama, labra on toiminut, lääkäritkin pääsääntöisesti. Muutaman kerran olen mennyt yksityislääkärille, kerran terkkarissa vastanneen ”lääkärihoitajan” ohjeet saivat tilanteeni entistä huonommaksi, kerran oli oma valinta mennä suoraa yksityiselle. Janakkalassa neuvottiin tilaamaan ambulanssi, jotta pääsisi päivystykseen.

  4. avatar Timo Ojanen sanoo:

    Moron,
    Mua kiinnostaa termissä valinnanvapaus se, että joudutko valitsemaan vaikkapa terveysasemasi vuodeksi, kuukaudeksi tai joksikin muuksi ajaksi vai voitko käydä missä huvittaa ja missä mielestäsi palvelut kulloinkin parhaiten toimivat.

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Timo,
      vastaukseni Sinulle lipsahti tuonne Karin kommentin alle, sori!

    • avatar Kari Ventola sanoo:

      Erkki kuvasi vaihtomahdollisuuden hyvin. Yksityiskohdat ovat vielä auki, mutta on arveltu, että asiakas olisi sidoksissa palvelun tuottajaan 6-12 kk.

      • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

        Jos potilaalla on pitkä-aikaissaurauksia on suorastaa välttämätön että Hän jos mahdollista käyttää samaa lääkäriasemaa/terveyskeskusta. Eri asia jos tietokannat saadaan näkymään kaikkialla. Tämä lienee mahdotonta ellei oteta virolaisia apuun. On vain klisee, että Suomea mainostetaan ”tietotekniikan ihmemaana”. Valheessa on kiva elää, varsinkin poliitikkojen.

  5. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Lauri on oikeassa, jos on joku pitkäaikaisempi sairaus ja sen hoidosta/seurannasta hyvät kokemukset jonkun lääkärin kanssa pitäisi tietysti jatkaa. Yleensä pitkäaikaissairaus vaatii jo erikoislääkäritasoista osaamista.
    Perusterveydenhoidon valinnanvapaus taitaa vaan koskea sitä itseään. Hämeenlinnassakin samat lääkärit ovat päivällä/aamupäivällä keskussairaalassa ja iltapäivät/illat Linnanklinikalla tai Mehiläises. Jos valinnanvapaus tulee erikoislääkäritasolle on Hämeenlinnan tilanne liki sama kuin kertomani Lammin tilanne perusterveydenhoidossa.
    Valinnanvapaus on vain kupla johon vedotaan jotta suuri puhallus, terveydenhoidon yksityistäminen saadaan läpi. On lähdetty tielle jolta ei taida olla paluuta. Yhteiskunnan kulut tulevat kasvamaan suoraan yksityisen toimijan voitontahdon mukaisesti.
    Ainoa toivo oli alkuvaatimus, ilmeisesti demarien esittämä, jottei sama henkilö voi toimia yksityisellä puolella yhteiskunnan laskuun jos on virka tai työsuhteessa julkiseen terveydenhoitoon.
    Limberg kertoi tämän ”pudonneen pois” jo alkumetreillä.
    Demareihin ei kannata luottaa!

Jätä kommentti

css.php